Linux-piireissä on ollut viime aikoina kovasti puhetta ns. kernel mode-setting -tekniikasta (KMS), joka lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä, että X:n sijaan kerneli huolehtii näytön tarkkuuden asettamisesta ja vähän muustakin. Tällä saavutetaan mm. siistimpi koneen käynnistyminen (ei näytön vilkkumista, heti oikea resoluutio käytössä) ja suspend/resume-toimintojen nopeutuminen.

Kun X:n ei tämän parannuksen ansiosta tarvitse enää olla suoraan kosketuksissa näytönohjaimeen, voidaan siltä tiputtaa root-oikeudet pois. Tämä on tietysti askel parempaan tietoturvaan, kun X:n kokoinen suuri möhkäle ei käytä enää järjestelmänlaajuisia oikeuksia.

Phoronix onkin nyt uutisoinut, kuinka Intel on kertonut Moblin 2.0:n käyttävän X:ää ilman root-oikeuksia. Moblinista tullee näin ensimmäinen jakeluversio, joka kokeilee uutta tyyliä. Itse testasin Moblinia viime kuussa, mutta ko. jakeluversiosta tulee lähes viikottain uusia beetajulkaisuja ja niitä voi kytätä täällä.

Kernel mode-setting -tekniikasta mainittakoon vielä, että sen toimiminen riippuu näytönohjaimesta. Intel on tällä hetkellä asiassa vahvoilla, sillä KMS-tuki on ajureissa valmis. Näin ollen Moblin-projekti voi hyvillä mielin turvautua uuteen tekniikkaan, sillä projektin kohderyhmänä ovat juurikin Intel-pohjaiset miniläppärit. AMD (entinen ATI) on hyvässä vauhdissa avoimen ajurin suhteen, sillä KMS-tuki taitaa olla valmis ainakin vanhemille näytönohjaimille ja uudemmille se on kovasti kehitteillä. NVIDIAn kanssa tilanne on sen sijaan valitettavasti heikompi, sillä avoin Nouveau-ajuri on ymmärtääkseni vielä kovin alkutekijöissään KMS-tuessa.

Ohessa vielä pari mielenkiintoista linkkiä luettavaksi:

• ubuntu-devel mailing list: ANN: Kernel Mode-Setting for Intel Graphics (Ubuntu siirtyy KMS:n käyttöön Karmicissa, postauksessa myös hyvä selitys KMS:stä)
• Phoronix: A Root-less X Server Nears Reality

Käväisin tänään Saimaan ammattikorkeakoulun TIKLI-projektin järjestämässä vapaiden ohjelmistojen esittely- ja tutustumistilaisuudessa. Tapahtuma järjestettiin Lappeenrannassa Kimpisen kampuksella klo 12-15 tietojärjestelmien koekäyttötilassa.

Porukkaa oli saapunut paikalle muutamista yrityksistä, mutta mielellään olisi nähnyt enemmänkin mielenkiintoa. Tutustuttavana oli monenlaisia avoimen lähdekoodin sovelluksia eri alueilta, kuten sisällön- ja asiakkuudenhallintaa sekä toiminnanohjausjärjestelmiä.

Itse katselin aluksi laskutuksen puolelta PkLaskua ja Arkhimedestä (freewarea, ei avointa lähdekoodia, osaa tosin muutakin kuin laskutusta), vaikka en niitä niin tarvitsekaan. Sen jälkeen kokeilin mielenkiinnolla odottamaani Booker-kirjanpitosovellusta, joka vaikutti ihan pätevältä. Toiminnanohjausjärjestelmistä kokeilin Open ERP:tä sekä katselin vierestä Pupesoftin käyttöä. Sisällönhallintasovelluksista tutustuin minulle täysin uutena Movable Typeen, joka tosin ei näyttäisi olevan ainakaan kaikilta osin ilmainen (mutta käyttäähän sitä sentään Barack Obama, woohoo!). Valitettavasti Joomlaa tai Drupalia ei ollut testattavissa, mikä yllätti.

Yleisesti ottaen tarjolla oli asianmukaista, mukavaa jutustelua ja kahvit. Tilaisuuden loppupuolella koekäyttötilassa viriteltiin Openfire-palvelinta pikaviestintää varten, ja itse kokeilin vielä nopeasti KDE:n nelossarjalaista, GNOMEa kun olen aina käyttänyt. Tulipahan sekin nähtyä, kun valmiiksi oli laitettu

Kerroin vajaat kaksi viikkoa sitten Saimaan ammattikorkeakoulun TIKLI-projektin järjestämästä seminaarista “Vapaat ohjelmistot PK-yrityksen IT-ratkaisuna”. Seminaari järjestettiin Lappeenrannassa Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa 9. kesäkuuta ja tilaisuudessa puhui pääasiassa Suomen Open Source -keskuksen edustaja Matti Saastamoinen.

Seminaari järjestettiin auditoriossa ja yleisössä oli noin 25 henkilöä, allekirjoittanut mukaan lukien. Materiaaleina jaettiin TIKLI-projektin kansiot, esitteet, muistiinpanovälineet sekä COSS:n puolesta esityskalvot tulostettuina. Tilaisuuden avasi Saimaan ammattikorkeakoulun opettaja Pasi Tiihonen, minkä jälkeen ääneen pääsi Matti Saastamoinen COSS:lta. Esityksen alkupuolisko koostui seuraavista aihepiireistä:

• COSS:n toiminta
• mitä on avoin lähdekoodi (historia, tulevaisuus, käyttötavat, hyödyt, haasteet…)
• esimerkkejä avoimen lähdekoodin käytöstä.

Ensimmäisen puoliskon jälkeen vuorossa oli kahvitauko, minkä jälkeen puheenvuoron sai Paavo Eerola lappeenrantalaisesta Exanet Finland Oy:stä. Eerola kertoi avoimen lähdekoodin merkityksestä yrityksensä toiminnassa ja puhe oli mielenkiintoinen käytännönläheisyytensä ansiosta.

Loppujaksolla Saastamoinen kertoi vielä saatavilla olevista avoimen lähdekoodin ohjelmista seuraavien osa-alueiden mukaisesti: käyttöjärjestelmät, toimisto-ohjelmistot, www-selaimet, sähköposti, pikaviestintä, nettipuhelut, ryhmätyövälineet, sisällönhallinta, dokumentinhallinta, asiakkuudenhallinta, toiminnanohjaus, kuvankäsittely ja grafiikka, taitto ja julkaisu sekä laskutus ja kirjanpito.

Lisäksi puhuttiin yleisesti avoimen lähdekoodin ohjelmalähteistä, eli mm. VALO-CD:stä, Ubuntu tutuksi -wikistä sekä Enterprise Open Source Directory -palvelusta.

Seminaari oli mielestäni onnistunut. Saastamoisen ja Eerolan puheenvuorot olivat mielenkiintoisia ja tarjosivat minullekin uusia asioita. Ihmiset esittivät jonkin verran kysymyksiä ja vastaukset olivat vakuuttavia. Ymmärtääkseni koko seminaari kuvattiin talteen, joten video saattaa ilmestyä joskus näkyviin TIKLI-projektin sivuille.

Tilaisuutta varten oli etukäteen saanut tiedustella avoimen lähdekoodin ohjelmia halutuilta alueilta. Itse olen tietoinen mm. Ubuntu Suomen keskustelualueilla käydyistä keskusteluista koskien kirjanpito-ohjelmia ja olen hyvää sellaista itsekin kaivannut, joten pyysin etukäteen esitellä tällaisia sovelluksia. Valitettavasti esityksen aikana ei tullut esiin uusia kirjanpito-ohjelmia, vaikkakin laskutukseen liittyviä löytyi (PkLasku ja finLasku). Tutustumisen arvoinen kirjanpitosovellus lienee kuitenkin Python-pohjainen Booker, jonka huomasin myöskin Ubuntu Suomen keskustelualueilta.

Seminaari saa jatkoa tutustumistilaisuuden muodossa keskiviikkona 17. kesäkuuta klo 12-15, kun Saimaan ammattikorkeakoululla tietojärjestelmien koekäyttötilassa on mahdollista tutustua erilaisiin avoimen lähdekoodin sovelluksiin. Tutustuttavana on mm. käyttöjärjestelmiä, toimisto-ohjelmia, sisällönhallintaa, asiakkuudenhallintaa sekä toiminnanohjausta. Itsekin pyrin saapumaan paikalle palloilemaan ympäriinsä. Hyvällä tuurilla myös Booker-sovellus saattaa olla testattavissa kyseisessä tilaisuudessa.

Kokeilin hiljattain Moblin v2.0 -jakelua ASUS Eee PC 901 -miniläppärissäni. Moblin on alunperin Intelin aloittama ja sittemmin The Linux Foundationin haltuun siirtynyt projekti, joka tähtää ohjelmistojen kehittämiseen netbookeihin (ts. miniläppäreihin), MID-laitteisiin yms. pieniin laitteisiin.

Projektin tärkein osa-alue arkkitehtuurisesti on Moblin Core, joka on laitteisto- ja käyttötapariippumaton läjä ohjelmistokomponentteja sovellus- ja käyttöliittymäpalvelujen tuottamiseksi. Core-osan alla toimii Linux-kerneli yhdessä laitteistokohtaisten ajureiden kanssa, ja yläpuolella käyttöliittymä. Moblinin viralliselta sivustolta ladattavissa oleva Moblin v2.0 on kokonainen jakeluversio, jossa tulevat mukana kaikki mainitut osaset. Versio 2.0 lainaa ominaisuuksia useista muista jakeluista, ja pakettienhallintajärjestelmä on rpm-pohjainen. Tämän “virallisen” Moblin-jakelun lisäksi mm. Novell tarjoaa jo omaa openSUSE-versiotaan Moblinista ja Canonical on ilmoittanut tuovansa markkinoille Moblin-höystetyn Ubuntun.

Itse testasin Moblin v2.0:n beta-julkaisua, joka on päivätty 24. toukokuuta. Tällä hetkellä Moblinista on tarjolla tuoreempikin julkaisu, joka on päivätty 7. kesäkuuta. Niinpä tämän artikkelin kokemukset ovat varmaankin osittain vanhentuneita. Mutta ei välitetä siitä, asiaan.

Latasin Moblinin Live Imagen ja laitoin sen usb-tikulle Image Writeria käyttäen Moblinin dokumentaation mukaisesti. Koneen BIOS-asetuksista kävin laittamassa Boot Boosterin pois päältä, minkä jälkeen koneen käynnistyessä sain käynnistysvalikon esiin Esc-näppäimellä ja pystyin käynnistämään Moblinin usb-tikulta. Ihmetystä herätti se, että käyttis ei suostunut käynnistymään, kun tikku oli kiinni koneen oikeanpuolimmaisissa usb-paikoissa, mutta koneen vasemmassa reunassa olevista paikoista homma toimi ongelmitta.

No, lopulta Moblin lähti tulille ja nopeastihan se lähtikin. Moblin käynnistyy jopa tikulta ajettuna muutamissa sekunneissa, mikä on kieltämättä mukavaa. Kun työpöytä ilmestyi näkyviin, oli esillä ns. myzone-välilehti. Oheinen kuvakaappaus ei ole ensimmäiseltä käynnistyskerralta, mutta myzone on siis valittuna yläreunan välilehtipalkin vasemmanpuolimmaisesta painikkeesta:

Käyttöliittymä rakentuu niin, että kaiken alla on tyhjä taustakuva ja sen päälle tuodaan eri välilehtien sisällöt näkyviin. Välilehtipalkki löytyy ruudun yläreunasta ja se piiloutuu tarvittaessa. Ensimmäiseltä myzone-välilehdeltä löytyy kolme paneelia:

• vasemmalla kalenteriin merkityt tapahtumat ja tehtävät sekä käynnistimet lempiohjelmiin
• keskellä viimeksi avatut tiedostot ja www-sivut
• oikealla yhteisöpalvelujen sisältöä (Twitter, Last.fm)

Seuraavalta välilehdeltä pääsee käsiksi yhteisöpalvelujen asetuksiin, kuten antamaan Last.fm:n käyttäjätunnuksen. Kolmas välilehti esittelee ymmärtääkseni pikaviestinkaverit. Moblinissa pikaviestimenä on Empathy, jossa protokollina ovat Jabber, Salut, Google Talk ja IRC.

Neljäs välilehti on Internet-välilehti, jolla pääsee kirjoittamaan tekstikenttään haluamansa sivuston osoitteen ja avaamaan näin internetselaimen. Selain on Gecko-pohjainen (ts. kuten Mozilla Firefox), mutta ei vielä tarjoa mitään asetusmahdollisuuksia. Kun selaimeen on avannut useita välilehtiä, näkyvät ne Internet-välilehdellä seuraavasti:

Itse internetselain näyttää seuraavalta:

Kun selaimeen avaa uuden, tyhjän välilehden, esitetään sillä suosikkisivustot. Lisäksi kuvassa olen “pinnannut” oikeaan reunaan pari sivustoa ikään kuin kirjainmerkeiksi. Tämä tapahtuu osoiterivin oikean reunan neulapainikkeella.

Viides välilehti on mediaa varten, eli kokoaa yhteen koneelta löytyviä ääni-, video- ja kuvatiedostoja. Tämä osa-alue vaikutti hyvin keskeneräiseltä, joten siitä ei saanut paljoa irti.

Kuudes välilehti on leikepöytä, joka näyttää leikepöydälle kopioidut tavarat historiamuodossa. Jopa hakutoiminto on toteutettu.

Seitsemäntenä välilehtipalkista on valittavissa Applications, josta pääsee käsiksi asennettuihin sovelluksiin. Sovellukset näytetään kategorianäkymissä, joista kunkin voi piilottaa näkyvistä. Moblinissa oli kattava valikoima sovelluksia asennettuna, ja täältä pääsi käsiksi myös moniin asetuksiin.

Viimeinen varsinainen välilehti on Zones-välilehti. Kun Moblinissa käynnistää sovelluksen, esimerkiksi internetselaimen, sijoitetaan se johonkin “zoneen”. Zone vastaa oikeastaan perinteisistä jakeluversioista tuttua yhtä virtuaalista työpöytää ja sovelluksia voi näin jaella eri osastoihin. Alt+Tab-näppäinyhdistelmä vaihtelee zonejen ja sovelluksien välillä, kelaten kaikki lopulta läpi.

Siinäpä siis välilehdet, joilta Moblinin pääasialliset toiminnot löytyvät. Välilehtipalkin vasemmassa reunassa on lisäksi kellonaika sekä päivämäärä ja oikeassa reunassa virranhallinnan, äänentoiston ja verkkoyhteyksien hallinta. Tässä vielä kuvakaappaus verkkoyhteyksien hallinnasta, jossa olen juuri ottanut yhteyden omaan langattomaan kotiverkkooni. Oikeasta reunasta pystyy kätevästi kytkemään pois päältä yksittäisiä yhteyksiä tai vaikka kaikki kerralla.

Sellainen oli pintapuolinen raapaisu Mobliniin. Kovasti on yhteisöllisyyttä mukana, jota en henkilökohtaisesti aivan noin paljoa tarvitse. Mutta hienoja ideoita kyllä. Moblinista näkyy selvästi vielä beetatasoisuus ja korjattavaa löytyy useista paikoista.

Clutter-pohjainen käyttöliittymä on omaan makuun erittäin mukava ja toimii todella sulavasti. Käyttöliittymäelementtien suhteen itselle tuli mieleen toive pystyä muokkaamaan helposti välilehtipalkin sisältöä. Laitteiston osalta ainakin perustoiminnot vaikuttivat toimivan moitteitta, tärkeimpien joukossa tietenkin wlan-sovitin.

Moblin on erittäin mielenkiintoinen projekti ja odotan innolla mm. Ubuntun Moblin-toteutusta. Seuraavaksi voisin kuitenkin kokeilla Eee PC:ssä Ubuntu 9.04:n minimaalista asennusta ja sen päällä kevyttä LXDE-työpöytäympäristöä. Artikkelia luvassa sitten taas.

Phoronixista huomasin, että muutamat kaverit ENAC:n Interactive Computing Lab -ryhmästä ovat kehittäneet natiivin multi-touch-tuen Linux-työpöydälle. Käytännössä kyse on siis sovellusten ohjaamisesta kosketusnäytön avulla esimerkiksi useammalla sormella.

Toteutus on vielä varsin heppoinen ja oikeastaan pelkkä testi. Projektissa on hyödynnetty uutta Linux 2.6.30 -kerneliä ja mm. Compizia. YouTubesta löytyy ryhmän kuvaama video ikkunoiden pyörittelystä kahdella sormella (sama alla upotettuna).

Saimaan ammattikorkeakoulun organisoiman TIKLI-projektin tavoitteena on vuosina 2008-2010 helpottaa pk-yritysten siirtymistä toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön. Ensi viikolla, 9.6. klo 12:30 - 16:00, TIKLI-projekti järjestää seminaarin aiheesta “Vapaat ohjelmistot PK-yritysten IT-ratkaisuna”. Paikkana on Saimaan ammattikorkeakoulun Lappeenrannan Kimpisen kampuksen iso auditorio (Pohjolankatu 23, 53101 LAPPEENRANTA). Tilaisuudessa puhuu Suomen Open Source -keskus COSS:n edustaja Matti Saastamoinen ja ilmoittautumiset seminaariin on tehtävä projektipäällikkö Päivi Ovaskalle (paivi.ovaska[AT]saimia[PISTE]fi, tai puhelimitse 040-5842220).

Seminaari saa jatkoa 17. kesäkuuta, kun samassa osoitteessa, kuitenkin tietojärjestelmien koekäyttötilassa, on mahdollisuus tutustua käytännössä vapaisiin ohjelmistoihin. Tarjolla on mm. vapaita käyttöjärjestelmiä, toimisto-ohjelmia ja toiminnanohjauksen ohjelmistoja. Ilmoittautumiset samaan tapaan Ovaskalle.

Lisätietoja molemmista tilaisuuksista löytyy pdf-muotoisesta kutsusta.

Itsekin aion mahdollisuuksien salliessa käväistä molemmissa tilaisuuksissa. Minut tunnistaa todennäköisesti mustasta Tux-paidasta, hihasta saa tulla aina nykäisemään jos uskaltaa. TIKLI-projekti on tosiaan pyörinyt entisen kouluni tiloissa vuodesta 2008 lähtien ja olen itse osallistunut muutamiin seminaareihin sekä työskennellyt tietojärjestelmien koekäyttötilassa. TIKLI-projektin tuottamaan digitaaliseen materiaaliin voi käydä tutustumassa Tietopalvelu-sivulla, tarjolla on mm. videokoosteita menneistä seminaareista.

Lappeenrannan paikallista väriä TIKLI-projektissa edustaa yhteistyökumppanina mm. suuren kansainvälisen menestyksen saavuttanut Severa Oyj. Tietojärjestelmien koekäyttötilassa voikin kokeilla mm. Severan omaa www-pohjaista toiminnanohjausjärjestelmää.

Onpa ollut kiireinen alkuvuosi! Viime vuoden lopusta alkaen työstin kuluvan vuoden toukokuulle asti opinnäytetyötäni, joka vei lähes kaiken aikani. Siihen päälle vielä viimeisten kurssien suoritus ja vähän töitä, niin kalenteri oli aivan täynnä. Lisäksi ohjelmaan kuului muutto Lappeenrannan sisällä upeaan paikkaan Saimaan kanavan varrelle. Tämä kaikki on näkynyt myös blogissa, sillä artikkeleita ei ole tippunut entiseen malliin.

Viime perjantaina eli 29.5. valmistuin tietotekniikan insinööriksi Saimaan ammattikorkeakoulusta, suuntautuen ohjelmistotekniikkaan. Nyt täytyy vain päivittää TiteWiki ajan tasalle. Etusivun lopullinen malli on vielä hakusessa - pitäisi keksiä jotain, joka kertoo paljon wikin tarjonnasta, mutta toisaalta ilmaisee sitä, että opiskelu on jo päättynyt. Opinnäytetyöprosessi on myös täysin kuvaamatta, mutta siitä uskoisin saavani aikaiseksi mielenkiintoisen sivun jos toisenkin.

Viimeksi kerroin blogissani Ubuntu 9.04:n julkaisuaikataulusta. Kyseinen versio julkaistiin ajallaan ja olen sen nyt yhteen koneeseen asentanut. Vähintään yksi asennus olisi vielä edessä, ja ASUS Eee PC 901 -miniläppäriin olen hieman katsellut jopa lupaavaa Moblinia. Moblinin käyttöliittymää on esitellyt mm. Phoronix tässä artikkelissaan.

Kiitokset sinulle, tuntematon, joka olet pitänyt Vuzen käännöstä hengissä alkuvuonna! Minun täytyy nyt kesän mittaan katsoa oma tilanteeni, että ehdinkö jatkamaan käännöstyötä vai en. Aika näyttää.

Compizin parissa on tapahtunut menneinä kuukausina vaikka mitä ja henkilökohtaisesti olen lähinnä pihalla kuin lumiukko näistä tapahtumista. Vuoden 2008 lopulla juoni oli ilmeisesti kuitenkin se, että Compizin ja Compiz Fusionin rinnalle ilmestyivät compiz++- ja NOMAD-projektit, hieman erilaisina päämäärineen. Alkuvuodesta 2009 kaikki nämä neljä projektia yhtyivät kuitenkin jälleen yhdeksi projektiksi ja nykyisin on olemassa vain Compiz.

Palaillaan!

Ubuntun seuraava versio, Jaunty Jackalope, julkaistaan ensi vuoden huhtikuussa, tarkalleen ottaen 23.4.2009. Tämä käy ilmi hiljattain julkaistusta 9.04-version julkaisuaikataulusta. Ensimmäistä alpha-versiotakaan ei tarvitse kauan odottaa, sillä se on luvassa jo 20. päivä kuluvaa kuuta.

Tietoviikko uutisoi alkuviikosta Microsoftin uudesta Windows Azure -käyttöjärjestelmästä ja siitä, kuinka Microsoft ilmeisesti unohti hakea tavaramerkkioikeuden käyttöjärjestelmän nimelle. Artikkelin lopussa viitataan myös Azureukseen ja puntaroidaan sitä, olisiko Microsoftilla ollut näppinsä pelissä, kun Azureus vaihtoi “hiljattain” nimensä Vuzeksi.

Itse en tähän oikein usko. Azureuksen kehittäjät tiedottivat alunperin Zudeo-nimestä vuoden 2006 lopulla kuvatakseen sillä Azureuksen kolmosversiota ja Zudeo-palvelua. Zudeo oli tällöin koko ajan koodinimi ja 5.4.2007 3.0.1.0-version myötä julkaistiin virallinen nimi Vuze. Muutos Zudeosta Vuzeksi tapahtui ilmeisesti sen takia, että Zudeo oli nimenä turhan lähellä jotain muuta tavaramerkkiä. Nyt kesällä 2008 tapahtui luopuminen julkaisuista Azureus-nimellä yksinkertaisuuden vuoksi, mutta Azureus pysyy edelleen pinnan alla ohjelman ytimen nimenä.

Ubuntun tuorein versio, Intrepid Ibex, julkaistiin kuluvan viikon torstaina 31.10.2008. Kyseessä ei ole pitkäaikaisesti tuettu versio, kuten 8.04, vaan “väliversio”. Ibex pitää sisällään mm. melko viime hetkillä mukaan otetun 2.6.27-kernelin, X.Org 7.4-version ja GNOME 2.24.1:n. Lisäksi kaikki merkittävät sovellukset on päivitetty uudempiin versioihin, tosin esimerkiksi OpenOffice.orgista ei ehtinyt mukaan kolmosversio vaan 2.4.1. Mutta mitäpä näistä enempää tarinoimaan, kun virallisemmat tietolähteet kertovat asiasta paremmin:

• Ubuntu.com: virallinen uutinen Desktop-version julkaisusta
• Ubuntu Suomi: Ubuntu 8.10 julkaistu
• Ubuntu Suomi: Ubuntu 8.10 uudet ominaisuudet

Jospa itse kuitenkin ehtisin asentamaan Ibexin piakkoin - käytän nimittäin edelleen 7.10-versiota (Gutsy Gibbon), kun en ehtinyt ollenkaan 8.04-version mukaan.