Composite Communityn foorumeillahan äänestettiin käyttäjien kesken uudesta nimestä, jolloin voittajaksi selviytyi Coral. Äänestyksessä mukana olleita nimiä ei kuitenkaan oltu mietitty laisinkaan etukäteen (löytyi mm. päällekkäisiä projekteja ja verkkotunnuksia) ja vaikka Coral voittikin, saavutti seuraavaksi suurimman äänimäärän vaihtoehto, joka ei kannattanut minkään äänestyksessä mukana olleen nimen valintaa. Niinpä nimivalintaa alettiin pohtia uudelleen.

Ratkaisu oli se, että tarkkaan valitusta joukosta valittiin uusi nimi täysin kehittäjäporukan kesken. Äänestyksessä käytiin läpi useita kierroksia, joiden jälkeen Compiz Fusion tuli valituksi. Tämä nimi on muuten tavallisen käyttäjän esilletuoma aiemman äänestyksen yhteydessä, joten ponnistelut eivät menneet täysin hukkaan.

Pöydällä on kuitenkin vielä toinen asia: tuleeko Compiz Fusion näkyville pääasiassa opencompositing.org- vai compiz.org-sivuston yhteyteen? Tarinoin asiasta viime viikon puolella, ja tämän jälkeen postituslistoilla on käyty edelleen hirmuista vääntöä asiasta. Vanhan parran, Quinn Stormin, mielipide on vienyt asiaa nyt hieman eteenpäin eli porukat vaikuttavat kallistuvan compiz.org-vaihtoehdon puolelle.

Ideana siis olisi, että opencompositing.org toimisi keskuspaikkana useille yhdisteleviä työpöytätehosteita hyödyntäville sovelluksille (esimerkiksi Compiz, Kiba-Dock ja Avant Window Navigator) – yleistä infoa, videoesittelyjä, linkit kunkin projektin varsinaisille sivustoille jne.. OpenCompositing käsittäisi ehkä myös keskustelualueet (kuten tällä hetkellä on), joilla voitaisiin keskustella kaikista näistä sovelluksista.

Compiz.org-sivuston alle puolestaan kerättäisiin keskitetysti sekä Compizin ytimen että Compiz Fusionin materiaalit. Jo olemassaoleville keskustelualueille tehtäisiin muutoksia, jotta ytimen ohella myös Compiz Fusion saadaan katettua. Epäilemättä tällä hetkellä melko hiljaisten foorumeiden käyttäjämäärä tulisi kasvamaan melkoisesti. Ja käsittääkseni idea aliverkkotunnuksista elää edelleen, eli saataisiin esimerkiksi

• plugins.compiz.org
• art.compiz.org
• packages.compiz.org

Pitkien postituslistatappeluiden jälkeen asiat vaikuttaisivat nyt etenevän. Hienoa. Mutta ei nyt täysin riehaannuta, sivustoasia kun on vielä kuitenkin auki.

P.S. Perustin samalla uuden artikkelikategorian – Compiz Fusion (aihekohtainen RSS-syöte lähtee tästä).

OpenCompositing: Name Poll

Muistutettakoon tässä välissä, että uusi nimi tulee siis käyttöön Berylin ja Compiz-extran (joka itse asiassa oli vain yksi paketti) muodostamalle liittoumalle, jonka väliaikainen nimi on ollut nyt Composite Community. Compizin ydin jatkaa ennallaan ja pitää nimensä, ja tämän uuden liittouman alle kerätään esimerkiksi suurin osa lisäosista.

• mitä on ikkunanhallinta
• mitä ovat yhdistelevät ikkunanhallintaohjelmat
• Linux-työpöydän tärkeimmät “palaset”
• kehityskulku: Compiz – Compiz-QuinnStorm – Beryl – Compiz-Extra – Composite Community
• oman videomateriaalin esittely (esim. desktop wall, cube, zoom ja group and tab)
• David Revemanin osuus Novell BrainShare 2007 -tapahtumasta
• mitä vaatimuksia asetetaan tietokoneen raudan suhteen ja mitä maksaa (hihi)
• mistä aloittaa, jos haluaa kokeilla omalla koneella

Ihan kivaa oli. Oikeasti. Esityksen pitäminen on kivaa, jos hallitsee asian ja haluaa jakaa tietoa.

Esitystä oli kuuntelemassa muistaakseni noin 15 henkilöä, ei siis kovin paljon. Graafiset kikat tuntuivat kiinnostavan ja esimerkiksi ikkunoiden palaminen alas aiheutti ihmettelyä. Vain yksi onnistui nukahtamaan kesken esityksen (terveiset Lauralle) \o/

Heti minun perääni nähtiin esitys, joka sivusi Windows Vistaa ja myös sen Aero-käyttöliittymää – selvä vastakkainasettelu huomattavissa. Muistin myös tunnollisena kuuntelijana esittää kysymyksen siitä, minkälaisia tehovaatimuksia Vista (Aero) asettaa koneelle *köh*

Vanha tuttu kädenvääntö esimerkiksi uudesta nimestä ja jopa käytettävästä foorumisoftasta (puuh…) on jatkunut kiivaana. Tällä hetkellä viimeisimpien viestien aikana on rauhoituttu, ja edistystäkin on päässyt tapahtumaan: Composite Communityn alustavaa jäsenlistaa ja henkilöiden vastuualueita voi tarkastella täällä, ja web-ryhmälle on jo perustettu oma postituslistansa.

Pikku hiljaa, pikku hiljaa… mutta voi luoja kun välillä keskustelu menee täysin sodaksi ja henkilökohtaiset loukkauksetkin lentelevät

• Compiz jakautuu kahteen osaan (tämä oli päätetty jo ennen yhdistymiskeskusteluja):
  • Compiz-Core – Koko homman ydin. Tahtipuikkoja heiluttaa David Reveman, mutta nykyisin entistä useammilla muilla henkilöillä on valtaa siihen, mitä tässä osassa tapahtuu.
  • Compiz-Extra – Sisältää lisäosat, asetustyökalut sun muut, sulautuu yhteen Berylin kanssa.
• Compiz-Extra ja Beryl siis muodostavat uuden projektin, tai ennemminkin yhteisön, jonka nimi on toistaiseksi Composite Community. Tähän kasataan parhaat palat molemmista vanhoista projekteista, tarkoituksena on täydentää Compiz-Corea.
• Molempien vanhojen projektien sivustot jatkavat toistaiseksi toimintaansa, ainakin siihen saakka kunnes uusi yhteinen sivusto on valmistunut. Ensimmäisenä työn alle joutuvat kuitenkin molempien projektin keskustelufoorumit, eli ne saatetaan yhteen. Kun uusi yhteisö (vähintään foorumi) on pystyssä, aloitetaan keskustelut uudesta virallisesta nimestä sekä siitä, minkälainen ensimmäisestä ohjelmajulkaisusta tehdään.

Että näin. Kuulostaa hyvältä. Toivottavasti saamme jatkossa nähdä entistä paremman uuden ajan työpöydän käytössämme. Täytynee perustaa kohta uusi artikkelikategoria sivustolleni…

Joka tapauksessa, David Reveman toi eilen julki mielipiteensä samasta asiasta, eli mitä nimeä yhteisöjen tulisi yhdessä käyttää. Tieto tuli julkisuuteen oikeastaan vahingossa, sillä Revemanin piti käydä henkilökohtaista sähköpostinvaihtoa erään yhteisön jäsenen kanssa, mutta viesti päätyikin Compizin postituslistoille. Reveman suosittelee, että yhteisöt siirtyisivät täysin uuden nimen alle (jolloin siis luovuttaisiin compiz-extra-nimestä, jota jotkut Compiz-yhteisön johtohahmot yrittävät kovasti ajaa eteenpäin) ja että yhdistyminen saataisiin mahdollisimman nopeasti alta pois. Saa nähdä saako tämä aikaan tekoja, eikä vain lisää puhetta.

David ei ota kovin radikaalisti kantaa suuntaan tai toiseen, tyytyy vain toteamaan, että Compizin ydin on ja pysyy (kuten muutkin yleisesti ajattelevat) ja että erillinen lisäosakeskeinen projekti voisi olla paikallaan. Samalla hän tuo ilmi sen, ettei hän itse kuitenkaan ole mukana mahdollisessa erillisprojektissa, vaan keskittyy yksinomaan Compizin ytimen kehittelyyn. Näin ollen Davidin mielipiteellä ei sinänsä ole väliä projektin toteutuksen suhteen, vaan asia on muiden päätettävissä.

• Nimi Compiz on ja pysyy sillä, mitä harvat ja valitut kehittävät (mm. David) – siis kaiken ytimellä. Tätä pakettia pyritään kenties jopa kutistamaan, eli lisäosia siirretään muualle (katso seuraava kohta).
• Compizin ympärille rakennetaan erillinen “tuote”, joka käsittää kaikki herkut: suuren osan lisäosista, asetustenhallintatyökalut (Beryl Settings Managerin kohtalo epäselvä – siihen on panostettu paljon, joten eiköhän tämä jossain muodossa säilyne), Emerald, Aquamarine, Heliodor… loppujen lopuksi, hyvin kaukaisena tavoitteena, tästä kokonaisuudesta saattaisi kehittyä kokonainen DE, Desktop Environment. Tällöin mukana voisi olla myös läheisesti Berylin/Compizin yhteydessä toimivia sovelluksia, tyyliin Kiba-Dock, Avant window navigator, erilaiset “screenletit” ja kenties jopa yleisiä teemanvaihtotyökaluja (esim. GTK-teemat).

Compizin ja Berylin yhdistymisessä pieni osa parannuksista menisi itse ytimeen, suurin osa työstä keskittyisi yllämainittuun oheistuotteeseen (tämän nimestä kun ei ole vielä mitään varmuutta, eikä tietysti mistään muustakaan, niin olkoon sitten oheistuote). Compiz tarjoaisi tämän jälkeen pohjan kaikelle sille, mitä kaikki voivat laajentaa – oheistuote toimisi erittäin hyvänä esimerkkinä siitä, mitä kaikkea Compizin avulla voi saada aikaan. Muut siis voisivat ottaa mallia oheistuotteesta.

Täysin avoimia kysymyksiä ovat vielä esimerkiksi oheistuotteen nimi, miten keskustelufoorumit, wiki-ympäristöt ja sen sellaiset yhdistetään ja ketkä nousevat päättämään asioista. Compizin puolella johdossa säilynee tietenkin David Reveman, ja hänen kanssaan ydintä työstävät eteenpäin sellaiset henkilöt, jotka asian todella osaavat. Oheistuotteen ympärille johtoryhmä voisi kehittyä tavallaan itsekseen: ne, ketkä toimivat luotettavasti, saavat asioita tapahtumaan ja osaavat yleisesti ottaa muutoksen haltuun, voivat hyvinkin nousta päätöksenteon kärkeen.

Berylin postituslistoilta kannattaa lukea Robert Carrin kirjoittama selvitys tilanteesta, ja Compizin foorumeilla tässä viestiketjussa puolestaan pohditaan monia käytännön asioita, kuinka yhdistyminen tapahtuisi ja mihin se johtaisi.

En voi olla vieläkin korostamatta sitä, että mitään ei ole vielä varmuudella päätetty ja tällä hetkellä odotetaan lähinnä David Revemanin sanaa asiasta, kunhan mies vain kotiutuisi Novell BrainShare 2007:stä.

Beryl haarautui täysin omaksi projektikseen 18.9.2006. Tätä ennen Beryl toimi Compiz-QuinnStorm-nimen alla, ollen näin pitkälti yhteisövetoinen Compiz-korvike. Hiljalleen ohjelmistojen välille alkoi tulla suurehkoja eroja ja etenkin erimielisyyksiä, jotka johtivat syyskuussa tapahtuneeseen haarautumiseen. Haarautuminen on aiheuttanut ajan mittaan hyviä asioita Compizin parissa ja nyt viime aikoina kehittäjät ovat vakuuttuneet siitä, että entisaikojen erimielisyydet ja epäkohdat on korjattu, ja että yhdistyminen on jälleen mahdollista. Tämä on hieno asia, sillä yhdessä resurssit voidaan keskittää paremmin, saaden näin toivottavasti aikaan entistä parempaa tulosta.

Joka tapauksessa, jäitä hattuun toistaiseksi ja katsotaan miten asia etenee. On mielenkiintoista spekuloida myös sitä, kuinka tämä tulisi vaikuttamaan Compizin/Berylin näkymiseen jatkossa Ubuntussa…

Ensimmäisiä askeleita on jo otettu tähän suuntaan, kun Berylin blogissa ilmoitettiin tänään uudesta 0.2.1-versiosta. Siinä on muokattu lisenssiehtoja niin, että Beryl soveltuisi paremmin Ubuntuun ja Debianiin, ja samassa yhteydessä svn:n tilalle on tullut Git.

Myös mahdollinen Compiz-Beryl-yhdistyminen on poikinut uusia ideoita. Quinn Storm on tuonut esille tuoreimpia ajatuksiaan aiheesta, ja kannanottoon tunnutaan olevan melko tyytyväisiä. Samassa yhteydessä puhutaan myös uusista lisenssiehdoista ja Git-uudistuksesta, joten kannattaa lukea jos asia kiinnostaa.

Ainakin Ubuntu- ja Debian-kohtaiset pakettivarastot on jo päivitetty ja myös SUSElle tarjotaan uusia paketteja. Lisätietoja Planet Berylistä. Deb-pakettien osalta mainittakoon, että täytyy huomioida lukuisten kivojen lisäosien (esim. Group and Tab Windows) olevan beryl-plugins-unsupported-paketissa, joka ei asennu automaattisesti, kun käytetään esim. Berylin Wiki-ympäristössä usein nähtyä asennusohjetta (sudo apt-get install beryl emerald-themes). Eli jos haluaa nauttia vielä muutamista lisäominaisuuksista, kannattaa asentaa myös kyseinen paketti.

Berylin 0.2.0-versio myöhästyi melkoisesti suunnitellusta julkaisupäivästään (20.2., katso roadmap). Tämä johtunee pitkälti viime hetken (pitkän sellaisen…) bugien liiskaamisesta, mutta kulisseissa edelleen vellovat Compiz-Beryl-yhdistymishaaveet eivät ole voineet olla vaikuttamatta tilanteeseen. Berylin kehittäjistä jokainen lienee pohdiskellut asiaa omalta kannaltaan. Tämä Beryl-foorumeiden viestiketju tiivistää muutamia tuoreimpia asioita, ja Quinn Stormin eräs ehdotus löytyy postituslistoilta. Juuri tällä hetkellä vaikuttaa hieman siltä, että Beryl jatkaisi omaa rataansa eteenpäin. Mutta saa nähdä…

Hieman epäselvää on se, onko korjaus lisätty vain Treviñon paketteihin vai löytyykö se myös varsinaisesta SVN:stä. Toivottavasti jälkimmäinen vaihtoehto.

Lyödään samalla lisää löylyä Compiz-Beryl-vastakkainasetteluun. Sanailut yhteisöjen välillä ovat käyneet kuumina viime aikoina, esimerkkinä mainittakoon tämä Berylin keskustelualueiden viestiketju. Mielenkiintoista luettavaa löytyy myös Berylin postituslistoilta: pohdinnan aiheena on Compizin ja Berylin mahdollinen yhdistyminen takaisin yhdeksi projektiksi.

Ja sitten ongelman ratkaisuun. Foorumeilla on tullut vastaan parikin kikkakolmosta, mutta nämä eivät yleisesti ottaen pelitä hyvin (toinen ei auta laisinkaan kaikilla, ja toinen hidastaa työpöytää melkoisesti). Molemmista voi lukea lisää aiemmin linkitetystä viestiketjusta. Jos ei malta odottaa korjaavia päivityksiä eikä kuutionpyörittelystä tahdo luopua, lienee Ubuntun puolella helpointa poistaa tämänhetkiset asennetut SVN-paketit ja palauttaa manuaalisesti käyttöön aiemmat, toimivat paketit hakemistosta /var/cache/apt/archives.

Ongelmaan, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, on helppo ratkaisu: esimerkiksi Synaptic auki, josta ensin pakotetaan uudelleenasennus beryl-plugins-unsupported-paketille ja tämän jälkeen asennetaan beryl-plugins-paketin päivitys normaalisti – homma ok.

Joka tapauksessa, Berylin foorumeilla oli havaittu sama asia. Ongelman voi korjata raa’asti poistamalla Berylin asetustiedostot (~/.beryl), jolloin ne korvataan uusilla, mutta onneksi on helpompikin tapa: avaa käyttämäsi settings-tiedosto (oletustiedosto on pelkkä “settings”, mutta jos on tallennettu profiileja, ovat tiedostot muotoa profiilin_nimi.settings) ko. hakemistosta, pistä tiedoston sisällöstä hakuun “rotate” ja tämän otsikon alta vaihda rivi

a_____plugin_enabled=false

muotoon

a_____plugin_enabled=true

Nyt kun profiili ladataan uudelleen (tai käynnistetään Beryl uudelleen), pitäisi kuutionpyörittelyn jälleen toimia.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=wEDtRV1fHoU]

Kivalta näyttää. Propsit videosta nimimerkille xplode_me.

Lataa 070129_grouper_ring_tile.avi – XviD-pakkaus, kokoa noin 5,5 Mt, pituutta 55 sekuntia ja resoluutiona 640×512.

Aivan alussa (ja myös aivan viimeisenä) nähdään pikaisesti Fade to Desktop -lisäosan toimintaa, joka piilottaa ikkunat ja tuo ne takaisin näkyviin häipyen. Tämän jälkeen kootaan Window Grouper -lisäosalla yhteen kolme ikkunaa (Firefox, gnome-terminal ja Nautilus) ja asetetaan nämä näkyviin erillisiin välilehtiin: tällöin ikkunat yhdistyvät yhdeksi, ja kun vien hiiren otsikkopalkin päälle ja valitsen toisen ikkunan listasta tai käytän pikanäppäimiä, voin vaihtaa ikkunasta toiseen.

Kun ikkunat on jälleen palautettu alkuperäiseen tilaansa, vilahtaa ruudussa pikaisesti Ring Window Switcher -lisäosan toiminta: kuin normaali ikkunasta toiseen vaihtaminen perinteisellä Alt + Tab -menetelmällä, mutta ikkunat kiertävät ympyrää.

Viimeisenä katsotaan vielä Tile-lisäosaa. Se osaa järjestellä avoimet ikkunat halutulla tavalla ruudulle, esimerkiksi lomittain tai vaaka- tai pystysuuntaisesti tasaten koko ruudun leveydelle.

Seuraava etappi voisi olla tutustuminen tarkemmin Widget Layer -lisäosaan. Sitä odotellessa…

Joten… jos beryl-plugins-nonfree vielä löytyy koneelta, kannattaa se poistaa, ja haluttaessa asentaa vielä tuo beryl-plugins-extra-paketti, jolloin saa mukaan viimeisimmätkin villitykset.

Ai niin, uusi lisäosa, Ring Window Switcher, on julkaistu. Periaatteeltaan sama kuin tavallinen Application Switcher, mutta sovellukset kiertävät kehää. Tutustuin hiljattain tarkemmin Window Grouper -lisäosaan ja se osoittautui erittäin hyödylliseksi. Lisäksi on tämä uusi Widget Layer, mutta sen kanssa en ole lähempää tuttavuutta vielä tehnyt. Pitäisi melkein ottaa pieniä videoklippejä taas, mutta Capture-lisäosa kaataa tällä hetkellä Berylin

SVN-versioissa on ollut liikkeellä myös sellaista ongelmaa, että vaikka itse Beryl pelittääkin hienosti, ei Beryl Settings Manager suostu aukeamaan. Ensimmäisenä kannattaa tarkastaa, että beryl-settings-bindings-paketti on asennettuna (tämä on suht uusi paketti). Toinen vian aiheuttaja oli Ubuntu Edgy -ympäristössä se, että samainen paketti halusi käyttää Pythonin versiota 2.5, vaikka Edgyssä virallinen versio on ilmeisesti 2.4. Tämä kuitenkin korjattiin hiljattain.

• Järjestäminen pystysuuntaisesti -  ikkunoille täysi korkeus ja kaikille sama leveys niin, että koko ruutu peittyy tasaisesti
• Järjestäminen vaakasuuntaisesti – ikkunoille täysi leveys ja kaikille sama korkeus niin, että koko ruutu peittyy tasaisesti
• Järjestäminen pysty- ja vaakasuuntaisesti – ikkunat täyttävät ruudun ristikkomuodossa (esim. 2×2)
• Limittäminen – ikkunat limitetään päällekkäin, jolloin ne ovat pinossa ja jokaisesta näkyy pieni osanen (päällimmäinen kokonaan)

Lisäksi ikkunat voi palauttaa helposti takaisin alkuperäisiin tiloihinsa ja sijainteihinsa. Itselle tuli tästä kaikesta päällimmäisenä mieleen Opera-Internet-selaimen vastaavat toiminnot, jotka havaitsin aikoinaan hyödyllisiksi. Sama pätenee tähänkin.

Lue lisää: The Beryl Project: Tile plugin

0.1.4-versio on sinänsä merkittävä, että nyt ollaan “New Plugin Freeze”-kehitysvaiheessa versiota 0.2.0 ajatellen. Tulevassa, merkittävässä 0.2.0-julkaisussa siis nähdään samat lisäosat, mitä nyt on saatavilla. Parannuksia niihin toki voidaan vielä tehdä. Suunniteltua kehityskulkua voi tarkastella täällä.

Oikealla kuvakaappaus uudistuneesta Beryl Settings Managerista. Klikkaa isommaksi, 869×865 pikseliä ja noin 157 kt.

Noh, tämä lienee väliaikaista. Uusi asetustenhallintatyökalu on kehitteillä, mutta en ole oikein päässyt selville, että yritetäänkö tästä vanhasta tehdä vielä kalua vai tarjotaanko täysin uutta ratkaisua. Aika näyttää.

Päivitys (23. joulukuuta, klo 12:33):  Päivitin juuri tuoreimpiin SVN-paketteihin ja nyt asetuksia on ryhmitelty takaisin välilehtien alle.

Kerrotaan tässä välissä kiinnostuneille, mistä kaikesta työpöytä koostuu:

• Alla Ubuntu 6.10 GNOME 2.16.1:llä
• Beryl 0.1.4 (SVN)
• Kiba-Dock
• GTK engine: Murrine
• GTK2-teema: Murrine Y
• Ikonit: nuoveXT 1.6
• Taustakuva: My Balls
• Skydome: Petroleum, black
• Emerald-teema: Cross-Eyed-Fish (rankasti muokattuna, alkuperäinen tulee mukana Emeraldin teemapaketissa)

Tässä vielä perinteinen kaappaus (klikkaa isommaksi, 1280×1024 pikseliä, noin 604 kt):

Niinhän se tuppaa menemään, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Video kertoo sitten varmaan vieläkin enemmän, joten kaappasin Berylin omalla lisäosalla (beryl-vidcap) lyhyen pätkän työpöydästä. Kokoa noin 20 Mt, pituutta 2 minuuttia ja 21 sekuntia, resoluutio 640×512 ja koodekkina XviD. Hostattu tämän sivuston ulkopuolelle, jotta kaistankulutus pysyisi aisoissa.

Lataa tästä (.avi).

Valmiiden pakettien kerrotaan tulevan tarjolle pakettivarastoihin piakkoin. Eri distrojen asennustavat käynevät parhaiten ilmi Berylin Wiki-ympäristöstä.

Edellisen asennusoppaan lopussa pohdiskelin paluuta Xgl:n ja fglrx-ajureiden käyttäjäksi. Tämä toteutui muutamia päiviä sitten ja täytyy kyllä sanoa, että elämä on nyt helpompaa.

XOrg-asetuksia

Ja ei kun hommiin. Ensimmäisenä muokataan hieman Xorgin asetustiedostoa, xorg.confia (/etc/X11/xorg.conf). Jos ollaan kokeiltu ensin AIGLX:ää ja Beryliä, kuten minä olin tehnyt, täytyy (kannattaa) ensin kommentoida tähän käyttöön suunnatut asetukset pois Device-osiosta. Kävin läpi kyseisiä asetuksia edellisessä artikkelissa, josta ne voi vilkaista. Mutta käytännössä siis kaikki nuo optiot voidaan kommentoida pois (risuaita rivin eteen).

Sitten eräs tärkeä asia. Itselläni on PCI-E-väyläinen näytönohjain, millaisilla on todettu tapahtuvan yleisesti lock-upeja Xgl:ää käytettäessä. Onneksi tähänkin löydettiin aikoinaan korjaus. Jos siis omistat PCI-E-väyläisen ATIn näytönohjaimen, kannattaa xorg.confin Device-osioon lisätä seuraava rivi:

Option “KernelModuleParm” “agplock=0″

Tämän jälkeen vilkaistaan tätä asennusopasta koskien ATIn ajureita. Itse valitsin asennustavoista tuon ensimmäisen, koska se on ehdottomasti helpoin ja kelpaa minulle. Kuten ohjeesta käy ilmi, täytyy xorg.conf-tiedostoon lisätä seuraavanlaiset tärkeät rivit:

Section “Extensions”
Option “Composite” “Disable”
EndSection

fglrx-ajurin asentaminen

Seuraavaksi asennetaan itse fglrx-ajuri. Ohjeen mukaisesti komennetaan komentoriviltä seuraavaa:

sudo apt-get update
sudo apt-get install linux-restricted-modules-$(uname -r) #Okay if it is already installed
sudo apt-get install xorg-driver-fglrx
sudo depmod -a

Tarkkaavaisimmat huomaavat, että ohjeessa on pari muutakin riviä. Kyseiset aticonfig-rivit muokkaavat xorg.conf-tiedostoa lisäämällä sinne muutamia asioita. Itse haluan pitää asetustiedostoni hyvässä järjestyksessä, joten tein muutokset manuaalisesti. Joten…

• Device-osioon ajuriksi (Driver) “fglrx”
• lisätään Device-osioon rivit
• Option “VideoOverlay” “on”
• Option “OpenGLOverlay” “off”

Tässä vaiheessa voi vaikkapa käynnistää tietokoneen uudelleen. Sen jälkeen varmistetaan ajurin toiminta komentamalla komentoriviltä “fglrxinfo”. Esimerkiksi itselläni komento palauttaa seuraavaa:

mika@twinkle:~$ fglrxinfo
Xlib: extension “XFree86-DRI” missing on display “:0.0″.
display: :0.0 screen: 0
OpenGL vendor string: ATI Technologies Inc.
OpenGL renderer string: RADEON X800 XL Generic
OpenGL version string: 1.2 (2.0.6011 (8.28.8))

Ajuri toimii \o/

Xgl:n asentaminen

Nyt päästään asentamaan Xgl. Paketti “xserver-xgl” löytyy suoraan Edgyn universe-pakettivarastoista, joten asennetaan se sieltä:

sudo apt-get install xserver-xgl

Xgl asentaa riippuvuuksien kautta mukanaan pari muutakin pakettia. Säädetään samantien Xgl käynnistymään oletus-X-palvelimena. Avataan GDM:n asetustiedosto muokattavaksi:

sudo gedit /etc/gdm/gdm.conf-custom

Tiedoston loppuun lisätään muutamia rivejä, jonka jälkeen loppuosa näyttää tältä:

[servers]
0=Xgl

[server-Xgl]
name=Xgl server
command=/usr/bin/Xgl -fullscreen -br -accel xv:pbuffer -accel glx:pbuffer -dpi 100 -nolisten tcp
flexible=true

Tallennetaan muutokset ja suljetaan tiedosto. Seuraavaksi erittäin tärkeä muokkaus, jonka jättäminen väliin aiheuttaa salakavalan ongelman – Xgl ei käynnisty kovinkaan nopeasti, minkä GDM tulkitsee kaatumiseksi, koska käynnistymisaika ylittää GDM:n timeout-arvon. Näin ollen Xgl ei pääse koskaan käynnistymään. Avataan tiedosto:

sudo gedit /etc/gdm/gdm.conf

Etsitään rivi, jolla esiintyy teksti “GdmXserverTimeout”. Vaihdetaan aikaraja-arvoa, asetetaan siihen vaikkapa 30. Rivi näyttää nyt tältä:

GdmXserverTimeout=30

Tallennetaan muutokset ja suljetaan tiedosto. Xgl on nyt säädetty kuntoon, seuraavaksi Berylin asentaminen.

Berylin asentaminen

Itse turvauduin tällä kertaa SVN-paketteihin, eli kehitysversiopaketteihin. Ne hajoilevat joskus pahasti, mutta tuovat mukanaan tuoreimmat ominaisuudet (lue: bling blingiä). SVN-pakettien asennusohje löytyy Berylin Wiki-ympäristöstä: Install/Ubuntu/SVN Snapshots Repository, joten en puutu siihen sen tarkemmin. Jos SVN-versiot pelottavat tai eivät toimi toivotulla tavalla, voi turvautua virallisiin versioihin. Asennusohjeet jälleen Berylin Wikistä tästä.

Berylin käynnistäminen

Xgl ja Beryl ovat nyt kunnossa, joten käynnistetään tietokone varmuuden vuoksi uudelleen (itselläni oli jotain ongelmia saada Xgl käyntiin ilman uudelleenkäynnistämistä, vaikka X:n käynnistinkin uudelleen, hmm…). Kirjaudutaan normaalisti takaisin sisään, painetaan Alt + F2 ja kirjoitetaan avautuvaan ruutuun “beryl-manager” (ilman lainausmerkkejä). Berylin pitäisi nyt käynnistyä ja ilmoitusalueelle ilmestyy Berylin kuvake. Berylin voi säätää käynnistymään myös automaattisesti kirjautumisen yhteydessä lisäämällä session mukana käynnistyviin ohjelmiin beryl-managerin. Eli tämä löytyy valikkojen System | Preferences | Sessions takaa ja välilehdeltä Startup Programs.

Jos ongelmia ilmenee (esimerkiksi X ei käynnisty), voidaan palata asennusvaiheissa taaksepäin. Esimerkiksi /etc/gdm/gdm.conf-custom-tiedostoon tehdyt muutokset voi kommentoida pois, jos törmää ongelmiin. Tällöin Xgl:ää ei päästetä käynnistymään. Jos ongelma puolestaan vaikuttaa liittyvän näytönohjaimen ajureihin, voi xorg.conf-tiedostosta käydä vaihtamassa Device-osiosta Driver-rivin arvon fglrx:stä vaikkapa muotoon “radeon” tai “vesa”.

Onnea matkaan.