Arkisto: 'Muut'

Kokeilin hiljattain Moblin v2.0 -jakelua ASUS Eee PC 901 -miniläppärissäni. Moblin on alunperin Intelin aloittama ja sittemmin The Linux Foundationin haltuun siirtynyt projekti, joka tähtää ohjelmistojen kehittämiseen netbookeihin (ts. miniläppäreihin), MID-laitteisiin yms. pieniin laitteisiin.

Projektin tärkein osa-alue arkkitehtuurisesti on Moblin Core, joka on laitteisto- ja käyttötapariippumaton läjä ohjelmistokomponentteja sovellus- ja käyttöliittymäpalvelujen tuottamiseksi. Core-osan alla toimii Linux-kerneli yhdessä laitteistokohtaisten ajureiden kanssa, ja yläpuolella käyttöliittymä. Moblinin viralliselta sivustolta ladattavissa oleva Moblin v2.0 on kokonainen jakeluversio, jossa tulevat mukana kaikki mainitut osaset. Versio 2.0 lainaa ominaisuuksia useista muista jakeluista, ja pakettienhallintajärjestelmä on rpm-pohjainen. Tämän “virallisen” Moblin-jakelun lisäksi mm. Novell tarjoaa jo omaa openSUSE-versiotaan Moblinista ja Canonical on ilmoittanut tuovansa markkinoille Moblin-höystetyn Ubuntun.

Itse testasin Moblin v2.0:n beta-julkaisua, joka on päivätty 24. toukokuuta. Tällä hetkellä Moblinista on tarjolla tuoreempikin julkaisu, joka on päivätty 7. kesäkuuta. Niinpä tämän artikkelin kokemukset ovat varmaankin osittain vanhentuneita. Mutta ei välitetä siitä, asiaan.

Latasin Moblinin Live Imagen ja laitoin sen usb-tikulle Image Writeria käyttäen Moblinin dokumentaation mukaisesti. Koneen BIOS-asetuksista kävin laittamassa Boot Boosterin pois päältä, minkä jälkeen koneen käynnistyessä sain käynnistysvalikon esiin Esc-näppäimellä ja pystyin käynnistämään Moblinin usb-tikulta. Ihmetystä herätti se, että käyttis ei suostunut käynnistymään, kun tikku oli kiinni koneen oikeanpuolimmaisissa usb-paikoissa, mutta koneen vasemmassa reunassa olevista paikoista homma toimi ongelmitta.

No, lopulta Moblin lähti tulille ja nopeastihan se lähtikin. Moblin käynnistyy jopa tikulta ajettuna muutamissa sekunneissa, mikä on kieltämättä mukavaa. Kun työpöytä ilmestyi näkyviin, oli esillä ns. myzone-välilehti. Oheinen kuvakaappaus ei ole ensimmäiseltä käynnistyskerralta, mutta myzone on siis valittuna yläreunan välilehtipalkin vasemmanpuolimmaisesta painikkeesta:

Käyttöliittymä rakentuu niin, että kaiken alla on tyhjä taustakuva ja sen päälle tuodaan eri välilehtien sisällöt näkyviin. Välilehtipalkki löytyy ruudun yläreunasta ja se piiloutuu tarvittaessa. Ensimmäiseltä myzone-välilehdeltä löytyy kolme paneelia:

• vasemmalla kalenteriin merkityt tapahtumat ja tehtävät sekä käynnistimet lempiohjelmiin
• keskellä viimeksi avatut tiedostot ja www-sivut
• oikealla yhteisöpalvelujen sisältöä (Twitter, Last.fm)

Seuraavalta välilehdeltä pääsee käsiksi yhteisöpalvelujen asetuksiin, kuten antamaan Last.fm:n käyttäjätunnuksen. Kolmas välilehti esittelee ymmärtääkseni pikaviestinkaverit. Moblinissa pikaviestimenä on Empathy, jossa protokollina ovat Jabber, Salut, Google Talk ja IRC.

Neljäs välilehti on Internet-välilehti, jolla pääsee kirjoittamaan tekstikenttään haluamansa sivuston osoitteen ja avaamaan näin internetselaimen. Selain on Gecko-pohjainen (ts. kuten Mozilla Firefox), mutta ei vielä tarjoa mitään asetusmahdollisuuksia. Kun selaimeen on avannut useita välilehtiä, näkyvät ne Internet-välilehdellä seuraavasti:

Itse internetselain näyttää seuraavalta:

Kun selaimeen avaa uuden, tyhjän välilehden, esitetään sillä suosikkisivustot. Lisäksi kuvassa olen “pinnannut” oikeaan reunaan pari sivustoa ikään kuin kirjainmerkeiksi. Tämä tapahtuu osoiterivin oikean reunan neulapainikkeella.

Viides välilehti on mediaa varten, eli kokoaa yhteen koneelta löytyviä ääni-, video- ja kuvatiedostoja. Tämä osa-alue vaikutti hyvin keskeneräiseltä, joten siitä ei saanut paljoa irti.

Kuudes välilehti on leikepöytä, joka näyttää leikepöydälle kopioidut tavarat historiamuodossa. Jopa hakutoiminto on toteutettu.

Seitsemäntenä välilehtipalkista on valittavissa Applications, josta pääsee käsiksi asennettuihin sovelluksiin. Sovellukset näytetään kategorianäkymissä, joista kunkin voi piilottaa näkyvistä. Moblinissa oli kattava valikoima sovelluksia asennettuna, ja täältä pääsi käsiksi myös moniin asetuksiin.

Viimeinen varsinainen välilehti on Zones-välilehti. Kun Moblinissa käynnistää sovelluksen, esimerkiksi internetselaimen, sijoitetaan se johonkin “zoneen”. Zone vastaa oikeastaan perinteisistä jakeluversioista tuttua yhtä virtuaalista työpöytää ja sovelluksia voi näin jaella eri osastoihin. Alt+Tab-näppäinyhdistelmä vaihtelee zonejen ja sovelluksien välillä, kelaten kaikki lopulta läpi.

Siinäpä siis välilehdet, joilta Moblinin pääasialliset toiminnot löytyvät. Välilehtipalkin vasemmassa reunassa on lisäksi kellonaika sekä päivämäärä ja oikeassa reunassa virranhallinnan, äänentoiston ja verkkoyhteyksien hallinta. Tässä vielä kuvakaappaus verkkoyhteyksien hallinnasta, jossa olen juuri ottanut yhteyden omaan langattomaan kotiverkkooni. Oikeasta reunasta pystyy kätevästi kytkemään pois päältä yksittäisiä yhteyksiä tai vaikka kaikki kerralla.

Sellainen oli pintapuolinen raapaisu Mobliniin. Kovasti on yhteisöllisyyttä mukana, jota en henkilökohtaisesti aivan noin paljoa tarvitse. Mutta hienoja ideoita kyllä. Moblinista näkyy selvästi vielä beetatasoisuus ja korjattavaa löytyy useista paikoista.

Clutter-pohjainen käyttöliittymä on omaan makuun erittäin mukava ja toimii todella sulavasti. Käyttöliittymäelementtien suhteen itselle tuli mieleen toive pystyä muokkaamaan helposti välilehtipalkin sisältöä. Laitteiston osalta ainakin perustoiminnot vaikuttivat toimivan moitteitta, tärkeimpien joukossa tietenkin wlan-sovitin.

Moblin on erittäin mielenkiintoinen projekti ja odotan innolla mm. Ubuntun Moblin-toteutusta. Seuraavaksi voisin kuitenkin kokeilla Eee PC:ssä Ubuntu 9.04:n minimaalista asennusta ja sen päällä kevyttä LXDE-työpöytäympäristöä. Artikkelia luvassa sitten taas.

Saimaan ammattikorkeakoulun organisoiman TIKLI-projektin tavoitteena on vuosina 2008-2010 helpottaa pk-yritysten siirtymistä toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön. Ensi viikolla, 9.6. klo 12:30 - 16:00, TIKLI-projekti järjestää seminaarin aiheesta “Vapaat ohjelmistot PK-yritysten IT-ratkaisuna”. Paikkana on Saimaan ammattikorkeakoulun Lappeenrannan Kimpisen kampuksen iso auditorio (Pohjolankatu 23, 53101 LAPPEENRANTA). Tilaisuudessa puhuu Suomen Open Source -keskus COSS:n edustaja Matti Saastamoinen ja ilmoittautumiset seminaariin on tehtävä projektipäällikkö Päivi Ovaskalle (paivi.ovaska[AT]saimia[PISTE]fi, tai puhelimitse 040-5842220).

Seminaari saa jatkoa 17. kesäkuuta, kun samassa osoitteessa, kuitenkin tietojärjestelmien koekäyttötilassa, on mahdollisuus tutustua käytännössä vapaisiin ohjelmistoihin. Tarjolla on mm. vapaita käyttöjärjestelmiä, toimisto-ohjelmia ja toiminnanohjauksen ohjelmistoja. Ilmoittautumiset samaan tapaan Ovaskalle.

Lisätietoja molemmista tilaisuuksista löytyy pdf-muotoisesta kutsusta.

Itsekin aion mahdollisuuksien salliessa käväistä molemmissa tilaisuuksissa. Minut tunnistaa todennäköisesti mustasta Tux-paidasta, hihasta saa tulla aina nykäisemään jos uskaltaa. TIKLI-projekti on tosiaan pyörinyt entisen kouluni tiloissa vuodesta 2008 lähtien ja olen itse osallistunut muutamiin seminaareihin sekä työskennellyt tietojärjestelmien koekäyttötilassa. TIKLI-projektin tuottamaan digitaaliseen materiaaliin voi käydä tutustumassa Tietopalvelu-sivulla, tarjolla on mm. videokoosteita menneistä seminaareista.

Lappeenrannan paikallista väriä TIKLI-projektissa edustaa yhteistyökumppanina mm. suuren kansainvälisen menestyksen saavuttanut Severa Oyj. Tietojärjestelmien koekäyttötilassa voikin kokeilla mm. Severan omaa www-pohjaista toiminnanohjausjärjestelmää.

Planet Ubuntuun koottuja artikkeleita lueskellessani kiinnitin huomiota Richard Johnsonin mainitsemaan Weather wallpaper -sovellukseen. Kyseessä on siis pieni ohjelma, joka noutaa halutun paikan säätiedot Internetistä (NOAA) säännöllisin väliajoin ja päivittää taustakuvan tämän mukaan. Kuvan lisäksi ohjelma upottaa taustakuvaan tekstimuotoiset lisätiedot, esimerkiksi lämpötilan ja kosteusprosentin.

Weather wallpaper

Ohjelman käyttöönotto on erittäin helppoa: esimerkiksi Ubuntulle on saatavilla valmis deb-paketti ja asentamisen jälkeen sovelluksen voi asettaa käynnistymään automaattisesti kirjautumisen yhteydessä. Asetuksia voi vaihtaa ilmoitusalueen kuvakkeen takaa. Seuraavassa Lappeenrannan säätä hetki sitten:

Massiivisen säätä ilmaisevan kuvan lisäksi taustakuvan taustaväri vaihtelee kellonajan mukaan. Tähän kaipaisi Suomessa etenkin näin talvella pimeän aikaan asetusmahdollisuuksia, sillä taustaväri näyttää melko valoisaa keliä vielä iltaisinkin

Hieno idea tämä tällainen.

Hetkinen, Catalyst? Ja 7.11? Kyllä vain, AMD:n eilinen julkaisu yhdenmukaistaa Linux-fglrx-binääriajureiden versionumeroinnin Windows-versioiden kanssa. Nyt siis mennään yksinkertaisemmassa muodossa (7 = 2007 ja 11 = marraskuu), toisin kuin aiemmin 8.xx.xx-muodossa.

Mutta valitettavasti uusien ominaisuuksien ja korjauksien suhteen ei ole kovin paljoa kerrottavaa. Merkittävintä lienee tuki 2.6.23-kernelille ja toisaalta alustava virallinen tuki muutamille uusille jakeluversioille, kuten Ubuntu 7.10:lle ja openSUSE 10.3:lle. Ja entäpä AIGLX-hitausongelmat? Phoronixin keskustelualueilla osataan kertoa, että nopeutta on tullut hiukan lisää ja esimerkiksi yleinen Firefoxin tahmaaminen sivua vieritettäessä on vähentynyt, mutta kokonaisuutena AIGLX-nopeus ei ole vieläkään sillä tasolla millä pitäisi.

• Phoronix: AMD Catalyst 7.11 Linux Driver
• AMD: Drivers & Software

X Developers’ Summit 2007 -tapahtumasta kuuluu hyviä uutisia. AMD on Phoronix-sivuston tietojen mukaan nimittäin ilmoittanut, että GPU-spesifikaatiot tullaan julkaisemaan täysin ilman salassapito- eli NDA-sopimuksia. Tämä vapauttaa kehittäjien kädet ja tarkoittaa näin ollen loppukäyttäjille entistä parempia avoimia ajureita.

Kirjoitin keskiviikkona AMD:n lupailemista avoimista ajureista näytönohjaimilleen. AMD:n sivustolta löytyy nyt virallinen tiedote asiasta:

AMD Details Strategic Open Source Graphics Driver Develoment Initiative

Novell on jo kelkassa mukana valmistelemassa yhteistyönä ensimmäistä ajurijulkaisua.

Phoronix-sivusto on puolestaan haastatellut Ubuntun ykkösmiestä, Mark Shuttleworthia, saman asian tiimoilta. Shuttleworth on tilanteeseen tyytyväinen ja lupailee, että Ubuntun tuleva LTS-julkaisu (Long Term Support), 8.04 Hardy Heron, tulee ottamaan kaiken ilon irti AMD:n tarjoamista uudistuksista. Hardy on suunniteltu julkaistavaksi huhtikuussa 2008.

Huhu, tänään on kuulunut paljon hyvää AMD:ltä koskien Linux-näytönohjainajurien tilannetta.

Vapaat ajurit

Ensinnäkin se tärkein: AMD on nyt päättänyt julkaista spesifikaatiot ja avoimen 2D-ajurin tämän vuoden loppuun mennessä. Tästähän huhuttiin jo aiemmin, kuten toukokuussa tarinoin. Binääriajureita ei siis vapauteta ja niiden kehittäminen jatkunee ennallaan, mutta nämä toimenpiteet mahdollistavat sen, että yhteisön voimalla voidaan jatkossa työstää kunnollisia vapaita ajureita aiempaa huomattavasti helpommin.

Huomattava parannus binääriajureihin

Ja lisää loistavia uutisia. AMD julkaissee suljetuista fglrx-binääriajureistaan uuden, merkittävän 8.41-version ensi viikolla. Phoronix-sivuston tietojen mukaan kyseisen julkaisun uudistuksia on työstetty hartaasti yli vuoden ajan ja nämä muutokset parantavat Linux-ajureiden suorituskykyä, laitteistotukea ja ominaisuuksia huomattavasti. Asiasta luettavissa lisää myös täältä.

AMD:n binääriajureiden käyttäjät ovat saaneet kiroilla ajurien kehnoa tilaa ties kuinka pitkään, mutta jatko näyttää paremmalta. Tämä 8.41-julkaisu keskittyy erityisesti uusiin AMD:n näytönohjaimiin (R600-sarja, esimerkiksi Radeon HD 2900XT), parantaen toki samalla huomattavasti myös vanhempien näytönohjaimien suorituskykyä, mutta heti ensi kuussa on tulossa 8.42-versio, joka puolestaan keskittyy juuri vanhempiin sarjoihin. 8.42-version pitäisi tuoda tullessaan myös kunnollisen tuen AIGLX:lle, toisin sanoen siis esimerkiksi Compizille.

Phoronix-sivusto on ollut todella kiireinen asian tiimoilta tänään, ja tässä vaiheessa 8.41-kohtaisia artikkeleita on ehditty julkaista jo neljä kappaletta:

• AMD 8.41 Display Driver Preview
• ATI R300/400 Linux Performance (esim. X800XL ja Mobility Radeon X300)
• ATI R500 Linux Performance (esim. X1300PRO ja X1950PRO)
• ATI Radeon HD 2900XT On Linux

Lisää on tulossa lähipäivinä ja -viikkoina. Luvassa mm. HD 2400- ja HD 2600 -testejä, joten ei muuta kuin Phoronixin etusivua päivittelemään.

ISO-standardointiorganisaatiolta tuli eilen virallinen tieto, että Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoa ei hyväksytä standardiksi ainakaan toistaiseksi. Asiasta järjestettiin äänestys, jossa äänensä voivat antaa viiden kuukauden aikana 104 maata. Microsoftilla on nyt muutamia kuukausia aikaa parannella tiedostomuotoaan, sillä helmikuussa 2008 tehdään ymmärtääkseni lopullinen päätös asiasta.

Muistutettakoon samalla avoimesta OpenDocument-tiedostomuodosta, joka puolestaan on jo ISO:n hyväksymä tiedostomuotostandardi.

Uutisointia hieman tämän sivuston linjasta poikkeavasta asiasta… Olen vaihteeksi Imatralla, ja eilisessä paikallislehdessä mainostettiin Kuusakoski-kierrätyspalveluyrityksen Hanskat Heilumaan -kierrätyskampanjaa. Täällä Imatralla kyseinen kampanja on voimassa tänään, eli Kuusakoskelle voi toimittaa romut nurkista maksutta.

Joten viekäähän ikivanhat, hyödyttömät tietokoneromut sun muut kierrätykseen. Lista kampanjan paikkakunnista ja ajankohdista löytyy tästä. Mutta nyt täytyykin laittaa hanskat heilumaan ja mennä lastaamaan peräkärryä…

Olen viime aikoina pelaillut PC:llä SimBinin kehittämää Race: The WTCC Game -rata-autoilusimulaatiota - loistavaa viihdettä. Olen aina pitänyt autopeleistä, ja enemmän niistä simulaatioista. Okei, Race ei ole aivan niin nippelitasolle menevä kuin monet muut, mutta tarjoaa loistavaa vääntöä tasaväkisillä vakiosarjan autoilla (vrt. esimerkiksi GTR 2, josta löytyy ties minkälaista menijää). Vuosia sitten pelasin innolla ToCA 2 -peliä ja Race on nyt palauttanut nuo hyvät ajat mieleen *sniif*.

Joka tapauksessa, tuli äsken vastaan hyvin tasaväkistä vääntöä kuvaava video Racesta. Alla Bemukka ja ratana Oschersleben: