Arkisto: 'Ubuntu'

Linux-piireissä on ollut viime aikoina kovasti puhetta ns. kernel mode-setting -tekniikasta (KMS), joka lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä, että X:n sijaan kerneli huolehtii näytön tarkkuuden asettamisesta ja vähän muustakin. Tällä saavutetaan mm. siistimpi koneen käynnistyminen (ei näytön vilkkumista, heti oikea resoluutio käytössä) ja suspend/resume-toimintojen nopeutuminen.

Kun X:n ei tämän parannuksen ansiosta tarvitse enää olla suoraan kosketuksissa näytönohjaimeen, voidaan siltä tiputtaa root-oikeudet pois. Tämä on tietysti askel parempaan tietoturvaan, kun X:n kokoinen suuri möhkäle ei käytä enää järjestelmänlaajuisia oikeuksia.

Phoronix onkin nyt uutisoinut, kuinka Intel on kertonut Moblin 2.0:n käyttävän X:ää ilman root-oikeuksia. Moblinista tullee näin ensimmäinen jakeluversio, joka kokeilee uutta tyyliä. Itse testasin Moblinia viime kuussa, mutta ko. jakeluversiosta tulee lähes viikottain uusia beetajulkaisuja ja niitä voi kytätä täällä.

Kernel mode-setting -tekniikasta mainittakoon vielä, että sen toimiminen riippuu näytönohjaimesta. Intel on tällä hetkellä asiassa vahvoilla, sillä KMS-tuki on ajureissa valmis. Näin ollen Moblin-projekti voi hyvillä mielin turvautua uuteen tekniikkaan, sillä projektin kohderyhmänä ovat juurikin Intel-pohjaiset miniläppärit. AMD (entinen ATI) on hyvässä vauhdissa avoimen ajurin suhteen, sillä KMS-tuki taitaa olla valmis ainakin vanhemille näytönohjaimille ja uudemmille se on kovasti kehitteillä. NVIDIAn kanssa tilanne on sen sijaan valitettavasti heikompi, sillä avoin Nouveau-ajuri on ymmärtääkseni vielä kovin alkutekijöissään KMS-tuessa.

Ohessa vielä pari mielenkiintoista linkkiä luettavaksi:

• ubuntu-devel mailing list: ANN: Kernel Mode-Setting for Intel Graphics (Ubuntu siirtyy KMS:n käyttöön Karmicissa, postauksessa myös hyvä selitys KMS:stä)
• Phoronix: A Root-less X Server Nears Reality

Kokeilin hiljattain Moblin v2.0 -jakelua ASUS Eee PC 901 -miniläppärissäni. Moblin on alunperin Intelin aloittama ja sittemmin The Linux Foundationin haltuun siirtynyt projekti, joka tähtää ohjelmistojen kehittämiseen netbookeihin (ts. miniläppäreihin), MID-laitteisiin yms. pieniin laitteisiin.

Projektin tärkein osa-alue arkkitehtuurisesti on Moblin Core, joka on laitteisto- ja käyttötapariippumaton läjä ohjelmistokomponentteja sovellus- ja käyttöliittymäpalvelujen tuottamiseksi. Core-osan alla toimii Linux-kerneli yhdessä laitteistokohtaisten ajureiden kanssa, ja yläpuolella käyttöliittymä. Moblinin viralliselta sivustolta ladattavissa oleva Moblin v2.0 on kokonainen jakeluversio, jossa tulevat mukana kaikki mainitut osaset. Versio 2.0 lainaa ominaisuuksia useista muista jakeluista, ja pakettienhallintajärjestelmä on rpm-pohjainen. Tämän “virallisen” Moblin-jakelun lisäksi mm. Novell tarjoaa jo omaa openSUSE-versiotaan Moblinista ja Canonical on ilmoittanut tuovansa markkinoille Moblin-höystetyn Ubuntun.

Itse testasin Moblin v2.0:n beta-julkaisua, joka on päivätty 24. toukokuuta. Tällä hetkellä Moblinista on tarjolla tuoreempikin julkaisu, joka on päivätty 7. kesäkuuta. Niinpä tämän artikkelin kokemukset ovat varmaankin osittain vanhentuneita. Mutta ei välitetä siitä, asiaan.

Latasin Moblinin Live Imagen ja laitoin sen usb-tikulle Image Writeria käyttäen Moblinin dokumentaation mukaisesti. Koneen BIOS-asetuksista kävin laittamassa Boot Boosterin pois päältä, minkä jälkeen koneen käynnistyessä sain käynnistysvalikon esiin Esc-näppäimellä ja pystyin käynnistämään Moblinin usb-tikulta. Ihmetystä herätti se, että käyttis ei suostunut käynnistymään, kun tikku oli kiinni koneen oikeanpuolimmaisissa usb-paikoissa, mutta koneen vasemmassa reunassa olevista paikoista homma toimi ongelmitta.

No, lopulta Moblin lähti tulille ja nopeastihan se lähtikin. Moblin käynnistyy jopa tikulta ajettuna muutamissa sekunneissa, mikä on kieltämättä mukavaa. Kun työpöytä ilmestyi näkyviin, oli esillä ns. myzone-välilehti. Oheinen kuvakaappaus ei ole ensimmäiseltä käynnistyskerralta, mutta myzone on siis valittuna yläreunan välilehtipalkin vasemmanpuolimmaisesta painikkeesta:

Käyttöliittymä rakentuu niin, että kaiken alla on tyhjä taustakuva ja sen päälle tuodaan eri välilehtien sisällöt näkyviin. Välilehtipalkki löytyy ruudun yläreunasta ja se piiloutuu tarvittaessa. Ensimmäiseltä myzone-välilehdeltä löytyy kolme paneelia:

• vasemmalla kalenteriin merkityt tapahtumat ja tehtävät sekä käynnistimet lempiohjelmiin
• keskellä viimeksi avatut tiedostot ja www-sivut
• oikealla yhteisöpalvelujen sisältöä (Twitter, Last.fm)

Seuraavalta välilehdeltä pääsee käsiksi yhteisöpalvelujen asetuksiin, kuten antamaan Last.fm:n käyttäjätunnuksen. Kolmas välilehti esittelee ymmärtääkseni pikaviestinkaverit. Moblinissa pikaviestimenä on Empathy, jossa protokollina ovat Jabber, Salut, Google Talk ja IRC.

Neljäs välilehti on Internet-välilehti, jolla pääsee kirjoittamaan tekstikenttään haluamansa sivuston osoitteen ja avaamaan näin internetselaimen. Selain on Gecko-pohjainen (ts. kuten Mozilla Firefox), mutta ei vielä tarjoa mitään asetusmahdollisuuksia. Kun selaimeen on avannut useita välilehtiä, näkyvät ne Internet-välilehdellä seuraavasti:

Itse internetselain näyttää seuraavalta:

Kun selaimeen avaa uuden, tyhjän välilehden, esitetään sillä suosikkisivustot. Lisäksi kuvassa olen “pinnannut” oikeaan reunaan pari sivustoa ikään kuin kirjainmerkeiksi. Tämä tapahtuu osoiterivin oikean reunan neulapainikkeella.

Viides välilehti on mediaa varten, eli kokoaa yhteen koneelta löytyviä ääni-, video- ja kuvatiedostoja. Tämä osa-alue vaikutti hyvin keskeneräiseltä, joten siitä ei saanut paljoa irti.

Kuudes välilehti on leikepöytä, joka näyttää leikepöydälle kopioidut tavarat historiamuodossa. Jopa hakutoiminto on toteutettu.

Seitsemäntenä välilehtipalkista on valittavissa Applications, josta pääsee käsiksi asennettuihin sovelluksiin. Sovellukset näytetään kategorianäkymissä, joista kunkin voi piilottaa näkyvistä. Moblinissa oli kattava valikoima sovelluksia asennettuna, ja täältä pääsi käsiksi myös moniin asetuksiin.

Viimeinen varsinainen välilehti on Zones-välilehti. Kun Moblinissa käynnistää sovelluksen, esimerkiksi internetselaimen, sijoitetaan se johonkin “zoneen”. Zone vastaa oikeastaan perinteisistä jakeluversioista tuttua yhtä virtuaalista työpöytää ja sovelluksia voi näin jaella eri osastoihin. Alt+Tab-näppäinyhdistelmä vaihtelee zonejen ja sovelluksien välillä, kelaten kaikki lopulta läpi.

Siinäpä siis välilehdet, joilta Moblinin pääasialliset toiminnot löytyvät. Välilehtipalkin vasemmassa reunassa on lisäksi kellonaika sekä päivämäärä ja oikeassa reunassa virranhallinnan, äänentoiston ja verkkoyhteyksien hallinta. Tässä vielä kuvakaappaus verkkoyhteyksien hallinnasta, jossa olen juuri ottanut yhteyden omaan langattomaan kotiverkkooni. Oikeasta reunasta pystyy kätevästi kytkemään pois päältä yksittäisiä yhteyksiä tai vaikka kaikki kerralla.

Sellainen oli pintapuolinen raapaisu Mobliniin. Kovasti on yhteisöllisyyttä mukana, jota en henkilökohtaisesti aivan noin paljoa tarvitse. Mutta hienoja ideoita kyllä. Moblinista näkyy selvästi vielä beetatasoisuus ja korjattavaa löytyy useista paikoista.

Clutter-pohjainen käyttöliittymä on omaan makuun erittäin mukava ja toimii todella sulavasti. Käyttöliittymäelementtien suhteen itselle tuli mieleen toive pystyä muokkaamaan helposti välilehtipalkin sisältöä. Laitteiston osalta ainakin perustoiminnot vaikuttivat toimivan moitteitta, tärkeimpien joukossa tietenkin wlan-sovitin.

Moblin on erittäin mielenkiintoinen projekti ja odotan innolla mm. Ubuntun Moblin-toteutusta. Seuraavaksi voisin kuitenkin kokeilla Eee PC:ssä Ubuntu 9.04:n minimaalista asennusta ja sen päällä kevyttä LXDE-työpöytäympäristöä. Artikkelia luvassa sitten taas.

Saimaan ammattikorkeakoulun organisoiman TIKLI-projektin tavoitteena on vuosina 2008-2010 helpottaa pk-yritysten siirtymistä toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön. Ensi viikolla, 9.6. klo 12:30 - 16:00, TIKLI-projekti järjestää seminaarin aiheesta “Vapaat ohjelmistot PK-yritysten IT-ratkaisuna”. Paikkana on Saimaan ammattikorkeakoulun Lappeenrannan Kimpisen kampuksen iso auditorio (Pohjolankatu 23, 53101 LAPPEENRANTA). Tilaisuudessa puhuu Suomen Open Source -keskus COSS:n edustaja Matti Saastamoinen ja ilmoittautumiset seminaariin on tehtävä projektipäällikkö Päivi Ovaskalle (paivi.ovaska[AT]saimia[PISTE]fi, tai puhelimitse 040-5842220).

Seminaari saa jatkoa 17. kesäkuuta, kun samassa osoitteessa, kuitenkin tietojärjestelmien koekäyttötilassa, on mahdollisuus tutustua käytännössä vapaisiin ohjelmistoihin. Tarjolla on mm. vapaita käyttöjärjestelmiä, toimisto-ohjelmia ja toiminnanohjauksen ohjelmistoja. Ilmoittautumiset samaan tapaan Ovaskalle.

Lisätietoja molemmista tilaisuuksista löytyy pdf-muotoisesta kutsusta.

Itsekin aion mahdollisuuksien salliessa käväistä molemmissa tilaisuuksissa. Minut tunnistaa todennäköisesti mustasta Tux-paidasta, hihasta saa tulla aina nykäisemään jos uskaltaa. TIKLI-projekti on tosiaan pyörinyt entisen kouluni tiloissa vuodesta 2008 lähtien ja olen itse osallistunut muutamiin seminaareihin sekä työskennellyt tietojärjestelmien koekäyttötilassa. TIKLI-projektin tuottamaan digitaaliseen materiaaliin voi käydä tutustumassa Tietopalvelu-sivulla, tarjolla on mm. videokoosteita menneistä seminaareista.

Lappeenrannan paikallista väriä TIKLI-projektissa edustaa yhteistyökumppanina mm. suuren kansainvälisen menestyksen saavuttanut Severa Oyj. Tietojärjestelmien koekäyttötilassa voikin kokeilla mm. Severan omaa www-pohjaista toiminnanohjausjärjestelmää.

Onpa ollut kiireinen alkuvuosi! Viime vuoden lopusta alkaen työstin kuluvan vuoden toukokuulle asti opinnäytetyötäni, joka vei lähes kaiken aikani. Siihen päälle vielä viimeisten kurssien suoritus ja vähän töitä, niin kalenteri oli aivan täynnä. Lisäksi ohjelmaan kuului muutto Lappeenrannan sisällä upeaan paikkaan Saimaan kanavan varrelle. Tämä kaikki on näkynyt myös blogissa, sillä artikkeleita ei ole tippunut entiseen malliin.

Viime perjantaina eli 29.5. valmistuin tietotekniikan insinööriksi Saimaan ammattikorkeakoulusta, suuntautuen ohjelmistotekniikkaan. Nyt täytyy vain päivittää TiteWiki ajan tasalle. Etusivun lopullinen malli on vielä hakusessa - pitäisi keksiä jotain, joka kertoo paljon wikin tarjonnasta, mutta toisaalta ilmaisee sitä, että opiskelu on jo päättynyt. Opinnäytetyöprosessi on myös täysin kuvaamatta, mutta siitä uskoisin saavani aikaiseksi mielenkiintoisen sivun jos toisenkin.

Viimeksi kerroin blogissani Ubuntu 9.04:n julkaisuaikataulusta. Kyseinen versio julkaistiin ajallaan ja olen sen nyt yhteen koneeseen asentanut. Vähintään yksi asennus olisi vielä edessä, ja ASUS Eee PC 901 -miniläppäriin olen hieman katsellut jopa lupaavaa Moblinia. Moblinin käyttöliittymää on esitellyt mm. Phoronix tässä artikkelissaan.

Kiitokset sinulle, tuntematon, joka olet pitänyt Vuzen käännöstä hengissä alkuvuonna! Minun täytyy nyt kesän mittaan katsoa oma tilanteeni, että ehdinkö jatkamaan käännöstyötä vai en. Aika näyttää.

Compizin parissa on tapahtunut menneinä kuukausina vaikka mitä ja henkilökohtaisesti olen lähinnä pihalla kuin lumiukko näistä tapahtumista. Vuoden 2008 lopulla juoni oli ilmeisesti kuitenkin se, että Compizin ja Compiz Fusionin rinnalle ilmestyivät compiz++- ja NOMAD-projektit, hieman erilaisina päämäärineen. Alkuvuodesta 2009 kaikki nämä neljä projektia yhtyivät kuitenkin jälleen yhdeksi projektiksi ja nykyisin on olemassa vain Compiz.

Palaillaan!

Ubuntun seuraava versio, Jaunty Jackalope, julkaistaan ensi vuoden huhtikuussa, tarkalleen ottaen 23.4.2009. Tämä käy ilmi hiljattain julkaistusta 9.04-version julkaisuaikataulusta. Ensimmäistä alpha-versiotakaan ei tarvitse kauan odottaa, sillä se on luvassa jo 20. päivä kuluvaa kuuta.

Ubuntun tuorein versio, Intrepid Ibex, julkaistiin kuluvan viikon torstaina 31.10.2008. Kyseessä ei ole pitkäaikaisesti tuettu versio, kuten 8.04, vaan “väliversio”. Ibex pitää sisällään mm. melko viime hetkillä mukaan otetun 2.6.27-kernelin, X.Org 7.4-version ja GNOME 2.24.1:n. Lisäksi kaikki merkittävät sovellukset on päivitetty uudempiin versioihin, tosin esimerkiksi OpenOffice.orgista ei ehtinyt mukaan kolmosversio vaan 2.4.1. Mutta mitäpä näistä enempää tarinoimaan, kun virallisemmat tietolähteet kertovat asiasta paremmin:

• Ubuntu.com: virallinen uutinen Desktop-version julkaisusta
• Ubuntu Suomi: Ubuntu 8.10 julkaistu
• Ubuntu Suomi: Ubuntu 8.10 uudet ominaisuudet

Jospa itse kuitenkin ehtisin asentamaan Ibexin piakkoin - käytän nimittäin edelleen 7.10-versiota (Gutsy Gibbon), kun en ehtinyt ollenkaan 8.04-version mukaan.

Hyvää iltaa, pitkästä aikaa. Kesä on hurahtanut ohi hirvittävällä vauhdilla ja itselläni se on kulunut lähinnä töiden sekä kouluprojektin parissa. Samat hommat tosin jatkuvat edelleen ja lisänä on vielä kokopäiväinen koulutyö. Koulun sujumisen voi tarkastaa TiteWikistä

Viime torstaina, 18.9.2008, sain sitten hyppysiini tuon pitkään odotetun ASUS Eee PC 901 -mallin. Alkuvuoden mittaan olin tarinoinut vaikka minkälaisista malleista, mutta lopulta valinta kohdistui tuohon - vielä sopivan pieni, hyvä akkukesto, 700-sarjaa suurempi näyttö ja enemmän tallennustilaa, kaiken kaikkiaan erittäin napakka paketti. Kerrataan vielä speksit päällisin puolin:

• 8,9″ näyttö, 1024×600-tarkkuus
• 20 Gt tallennustilaa SSD-tekniikalla (jaettu kahteen osaan: 4 Gt nopeaa levyä ja 16 Gt hieman hitaampaa)
• 1,6 GHz:n Intel Atom -suoritin
• 1 Gt DDR2-muistia
• Intel GMA 950 -näytönohjainpiiri
• 6-kennoinen akku, 4,2 - 7,8 tunnin käyttöaika (”normaalikäytössä” noin 5 tuntia)
• 1,3 megapikselin kamera
• painoa 1,1 kg
• verkkoyhteydet langallisesti ja langattomasti
• Bluetooth
• käyttöjärjestelmänä Xandros Linux kustomoituna (tai vaihtoehtoisesti Windows XP Home Edition)
• hinta: 399 €

Olin jättänyt ennakkotilauksen Tietoasemalle 29.8.2008 ja määritellyt toimitustavaksi noudon Lappeenrannan liikkeestä. Linux-mallien toimitus viivästyi lopulta useilla viikolla, enkä pitänyt saapumista varmana viime viikollakaan ennakkotiedoista huolimatta. Viime viikon alussa keskustelupalstoilta alkoi kuitenkin kuulua, kuinka mallia oli jo saanut muutamista kotimaisista liikkeistä. Torstaina päätin sitten käydä paikallisessa Tietoasemassa ja, kappas vain, siellähän se makasi varastossa. Eivät vain olleet ehtineet vielä ilmoittaa saapumisesta, sillä laitteita oli tullut viisi kappaletta vasta saman päivän aamuna. Onneksi olin siis oma-aloitteinen - “Eeppi” lähti samantien mukaan hintaan 399 €.

Nyt muutamia päiviä käyttäneenä täytyy ehdottomasti kehua laitetta - mahtava pikkuvempele! Erittäin mukava kantaa mukana (yllätys) ja niin kätevä käyttää. Käynnistyy todella nopeasti ainakin tällä oletuskäyttiksellä eli Xandros Linuxilla ja 1024×600-resoluutioinen näyttö riittää oikein mukavasti nettisivujenkin selaamiseen. Hiirenä toimivaan kosketuslevyyn tottui nopeasti (erittäin hyvä sekin) ja näppäimistöön hiljalleen - kymmensormijärjestelmä taipuu jo pääasiassa, mutta etenkin ä-kirjain tuottaa ongelmia, se kun on niin pieni ja lähellä Enter-näppäintä. Ja niin hiljainen, aah.

ASUS Eee PC 901 ja vieressä paketin mukana tullut pussukka sille

Uuden Ubuntun aion kuitenkin ihastussyistä lykätä sisään, kunhan se ilmestyy ensi kuukauden lopulla. Siihen asti meinasin mennä Xandrosilla, joka kieltämättä näin kustomoituna vaikuttaa erittäin hyvältä peruskäyttäjälle. Kaikki tarpeelliset toiminnot saa käyntiin isoilla, graafisilla painikkeilla ja on mielestäni helppokäyttöinen.

Näytöllä näkyy kustomoidun Xandros Linuxin helppokäyttöliittymän painikkeita

Olen käyttänyt konetta pitkälti niin, että päivisin se on käyttämättömänä nukkumassa kansi suljettuna ja öisin sitten täysin sammuksissa. Tällä tavoin akku tuntuu kestävän oikein mukavasti.

Ostosta en ole katunut vielä hetkeäkään, päinvastoin. Erinomainen kapine ja samalla ensimmäinen kannettava tietokoneeni. Ja oi kyllä, nimenomaan kannettava

Nykyisen pikkukannettavamuodin aikakautena myös Ubuntun taustalla oleva Canonical on herännyt haasteeseen. Mark Shuttleworth on nimittäin kertonut The Guardianin haastattelussa, että Ubuntusta tullaan julkaisemaan virallinen pikkukannettavia varten kustomoitu versio nimeltä Netboox Remix. Asiasta ilmoitetaan julkisesti kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ja kyseinen Netboox Remix on ilmeisesti optimoitu toimimaan erityisen mutkattomasti Intelin rautaan perustuvissa koneissa.

Ubuntun tulevasta LTS-julkaisusta (Long Term Support -julkaisusta), Ubuntu 8.04 Hardy Heronista, on julkaistu Release Candidate -versio. Tämä tarkoittaa sitä, että lopullinen julkaisu on erittäin lähellä, itse asiassa tätä kirjoittaessa kuuden päivän päässä.

Itse olen kokeillut Hardy Heronia vain pikaisesti live-CD:n avulla tyttöystäväni kannettavassa sekä vanhemmassa pöytäkoneessa ja tulenkin todennäköisesti siirtymään suoraan Hardyyn ilman sen kummempia testailuja.

Vaihdoin viime viikolla A-Link RoadRunner 24AP -adsl-modeemini asetuksia niin, että se alkoi jaella sisäverkon ip-osoitteita DHCP:n avulla verkkoni koneille (tätä ennen määritin osoitetiedot koneille manuaalisesti kiinteiksi). Tämä helpotti esimerkiksi ystävieni kannettavien tietokoneiden liittämistä kotiverkkooni.

Muutosten jälkeen kaikki vaikutti pääasiassa toimivan normaalisti, mutta olin havaitsevinani www-sivujen aukeamisessa pientä viivettä. Lisäksi Pidginin kanssa alkoi ilmetä sellaista, että omat viestini eivät aina menneet perille vastapuolelle eivätkä toisen viestit saapuneet minulle. Päättelin, että asia saattaisi liittyä käytettäviin nimipalvelimiin. Aiemmin olin määrittänyt Internet-palveluntarjoajani nimipalvelinosoitteet suoraan koneille, mutta nyt liikenne kiersi niin, että koneille tuli DHCP:n avulla automaattisesti nimipalvelimen osoitteeksi adsl-modeemin osoite, joka ohjaa pyynnöt edelleen ISP:n palvelimille.

Pidin DHCP:n käytössä, mutta määritin koneelle “suorat” nimipalvelimien osoitteet. Www-sivujen latausongelmat ja Pidginin katkomiset hävisivät samantien, joten vika oli löytynyt. Nyt piti siis vain säilyttää nimipalvelimien osoitteet koneella, vaikka muuten DHCP:tä käyttäisinkin.

Helpommin sanottu kuin tehty. Ubuntussa nimipalvelimien osoitteet tallentuvat /etc/resolv.conf-tiedostoon, mutta DHCP:tä käytettäessä tämä kirjoitetaan aina yli, kun DHCP-palvelin palauttaa tiedot asiakaskoneelle - jopa silloin, kun tiedostosta on poistettu kirjoitusoikeudet. Omia nimipalvelimia ei siis saanut lisättyä suoraan tähän tiedostoon.

Pienen googlailun jälkeen löytyi tämä viesti Ubuntun keskustelualueilta. Kokeilin kolmatta vaihtoehtoa, eli poistin /etc/dhcp3/dhclient.conf-tiedostosta seuraavan rivin kommenteista (risuaita pois rivin edestä)…

#prepend domain-name-servers 127.0.0.1;

…ja korvasin 127.0.0.1-osoitteen omilla nimipalvelinosoitteillani (erotellaan pilkuilla). Muutosten tallennus ja “verkon” uudelleenkäynnistys (sudo /etc/init.d/networking restart), jonka jälkeen valitut nimipalvelinosoitteet lisättiin automaattisesti /etc/resolv.conf-tiedoston alkuun. Ongelma ratkaistu.