Kun X:n ei tämän parannuksen ansiosta tarvitse enää olla suoraan kosketuksissa näytönohjaimeen, voidaan siltä tiputtaa root-oikeudet pois. Tämä on tietysti askel parempaan tietoturvaan, kun X:n kokoinen suuri möhkäle ei käytä enää järjestelmänlaajuisia oikeuksia.

Phoronix onkin nyt uutisoinut, kuinka Intel on kertonut Moblin 2.0:n käyttävän X:ää ilman root-oikeuksia. Moblinista tullee näin ensimmäinen jakeluversio, joka kokeilee uutta tyyliä. Itse testasin Moblinia viime kuussa, mutta ko. jakeluversiosta tulee lähes viikottain uusia beetajulkaisuja ja niitä voi kytätä täällä.

Kernel mode-setting -tekniikasta mainittakoon vielä, että sen toimiminen riippuu näytönohjaimesta. Intel on tällä hetkellä asiassa vahvoilla, sillä KMS-tuki on ajureissa valmis. Näin ollen Moblin-projekti voi hyvillä mielin turvautua uuteen tekniikkaan, sillä projektin kohderyhmänä ovat juurikin Intel-pohjaiset miniläppärit. AMD (entinen ATI) on hyvässä vauhdissa avoimen ajurin suhteen, sillä KMS-tuki taitaa olla valmis ainakin vanhemille näytönohjaimille ja uudemmille se on kovasti kehitteillä. NVIDIAn kanssa tilanne on sen sijaan valitettavasti heikompi, sillä avoin Nouveau-ajuri on ymmärtääkseni vielä kovin alkutekijöissään KMS-tuessa.

Ohessa vielä pari mielenkiintoista linkkiä luettavaksi:

• ubuntu-devel mailing list: ANN: Kernel Mode-Setting for Intel Graphics (Ubuntu siirtyy KMS:n käyttöön Karmicissa, postauksessa myös hyvä selitys KMS:stä)
• Phoronix: A Root-less X Server Nears Reality

Projektin tärkein osa-alue arkkitehtuurisesti on Moblin Core, joka on laitteisto- ja käyttötapariippumaton läjä ohjelmistokomponentteja sovellus- ja käyttöliittymäpalvelujen tuottamiseksi. Core-osan alla toimii Linux-kerneli yhdessä laitteistokohtaisten ajureiden kanssa, ja yläpuolella käyttöliittymä. Moblinin viralliselta sivustolta ladattavissa oleva Moblin v2.0 on kokonainen jakeluversio, jossa tulevat mukana kaikki mainitut osaset. Versio 2.0 lainaa ominaisuuksia useista muista jakeluista, ja pakettienhallintajärjestelmä on rpm-pohjainen. Tämän “virallisen” Moblin-jakelun lisäksi mm. Novell tarjoaa jo omaa openSUSE-versiotaan Moblinista ja Canonical on ilmoittanut tuovansa markkinoille Moblin-höystetyn Ubuntun.

Itse testasin Moblin v2.0:n beta-julkaisua, joka on päivätty 24. toukokuuta. Tällä hetkellä Moblinista on tarjolla tuoreempikin julkaisu, joka on päivätty 7. kesäkuuta. Niinpä tämän artikkelin kokemukset ovat varmaankin osittain vanhentuneita. Mutta ei välitetä siitä, asiaan.

Latasin Moblinin Live Imagen ja laitoin sen usb-tikulle Image Writeria käyttäen Moblinin dokumentaation mukaisesti. Koneen BIOS-asetuksista kävin laittamassa Boot Boosterin pois päältä, minkä jälkeen koneen käynnistyessä sain käynnistysvalikon esiin Esc-näppäimellä ja pystyin käynnistämään Moblinin usb-tikulta. Ihmetystä herätti se, että käyttis ei suostunut käynnistymään, kun tikku oli kiinni koneen oikeanpuolimmaisissa usb-paikoissa, mutta koneen vasemmassa reunassa olevista paikoista homma toimi ongelmitta.

No, lopulta Moblin lähti tulille ja nopeastihan se lähtikin. Moblin käynnistyy jopa tikulta ajettuna muutamissa sekunneissa, mikä on kieltämättä mukavaa. Kun työpöytä ilmestyi näkyviin, oli esillä ns. myzone-välilehti. Oheinen kuvakaappaus ei ole ensimmäiseltä käynnistyskerralta, mutta myzone on siis valittuna yläreunan välilehtipalkin vasemmanpuolimmaisesta painikkeesta:

Käyttöliittymä rakentuu niin, että kaiken alla on tyhjä taustakuva ja sen päälle tuodaan eri välilehtien sisällöt näkyviin. Välilehtipalkki löytyy ruudun yläreunasta ja se piiloutuu tarvittaessa. Ensimmäiseltä myzone-välilehdeltä löytyy kolme paneelia:

• vasemmalla kalenteriin merkityt tapahtumat ja tehtävät sekä käynnistimet lempiohjelmiin
• keskellä viimeksi avatut tiedostot ja www-sivut
• oikealla yhteisöpalvelujen sisältöä (Twitter, Last.fm)

Seuraavalta välilehdeltä pääsee käsiksi yhteisöpalvelujen asetuksiin, kuten antamaan Last.fm:n käyttäjätunnuksen. Kolmas välilehti esittelee ymmärtääkseni pikaviestinkaverit. Moblinissa pikaviestimenä on Empathy, jossa protokollina ovat Jabber, Salut, Google Talk ja IRC.

Neljäs välilehti on Internet-välilehti, jolla pääsee kirjoittamaan tekstikenttään haluamansa sivuston osoitteen ja avaamaan näin internetselaimen. Selain on Gecko-pohjainen (ts. kuten Mozilla Firefox), mutta ei vielä tarjoa mitään asetusmahdollisuuksia. Kun selaimeen on avannut useita välilehtiä, näkyvät ne Internet-välilehdellä seuraavasti:

Itse internetselain näyttää seuraavalta:

Kun selaimeen avaa uuden, tyhjän välilehden, esitetään sillä suosikkisivustot. Lisäksi kuvassa olen “pinnannut” oikeaan reunaan pari sivustoa ikään kuin kirjainmerkeiksi. Tämä tapahtuu osoiterivin oikean reunan neulapainikkeella.

Viides välilehti on mediaa varten, eli kokoaa yhteen koneelta löytyviä ääni-, video- ja kuvatiedostoja. Tämä osa-alue vaikutti hyvin keskeneräiseltä, joten siitä ei saanut paljoa irti.

Kuudes välilehti on leikepöytä, joka näyttää leikepöydälle kopioidut tavarat historiamuodossa. Jopa hakutoiminto on toteutettu.

Seitsemäntenä välilehtipalkista on valittavissa Applications, josta pääsee käsiksi asennettuihin sovelluksiin. Sovellukset näytetään kategorianäkymissä, joista kunkin voi piilottaa näkyvistä. Moblinissa oli kattava valikoima sovelluksia asennettuna, ja täältä pääsi käsiksi myös moniin asetuksiin.

Viimeinen varsinainen välilehti on Zones-välilehti. Kun Moblinissa käynnistää sovelluksen, esimerkiksi internetselaimen, sijoitetaan se johonkin “zoneen”. Zone vastaa oikeastaan perinteisistä jakeluversioista tuttua yhtä virtuaalista työpöytää ja sovelluksia voi näin jaella eri osastoihin. Alt+Tab-näppäinyhdistelmä vaihtelee zonejen ja sovelluksien välillä, kelaten kaikki lopulta läpi.

Siinäpä siis välilehdet, joilta Moblinin pääasialliset toiminnot löytyvät. Välilehtipalkin vasemmassa reunassa on lisäksi kellonaika sekä päivämäärä ja oikeassa reunassa virranhallinnan, äänentoiston ja verkkoyhteyksien hallinta. Tässä vielä kuvakaappaus verkkoyhteyksien hallinnasta, jossa olen juuri ottanut yhteyden omaan langattomaan kotiverkkooni. Oikeasta reunasta pystyy kätevästi kytkemään pois päältä yksittäisiä yhteyksiä tai vaikka kaikki kerralla.

Sellainen oli pintapuolinen raapaisu Mobliniin. Kovasti on yhteisöllisyyttä mukana, jota en henkilökohtaisesti aivan noin paljoa tarvitse. Mutta hienoja ideoita kyllä. Moblinista näkyy selvästi vielä beetatasoisuus ja korjattavaa löytyy useista paikoista.

Clutter-pohjainen käyttöliittymä on omaan makuun erittäin mukava ja toimii todella sulavasti. Käyttöliittymäelementtien suhteen itselle tuli mieleen toive pystyä muokkaamaan helposti välilehtipalkin sisältöä. Laitteiston osalta ainakin perustoiminnot vaikuttivat toimivan moitteitta, tärkeimpien joukossa tietenkin wlan-sovitin.

Moblin on erittäin mielenkiintoinen projekti ja odotan innolla mm. Ubuntun Moblin-toteutusta. Seuraavaksi voisin kuitenkin kokeilla Eee PC:ssä Ubuntu 9.04:n minimaalista asennusta ja sen päällä kevyttä LXDE-työpöytäympäristöä. Artikkelia luvassa sitten taas.

Seminaari saa jatkoa 17. kesäkuuta, kun samassa osoitteessa, kuitenkin tietojärjestelmien koekäyttötilassa, on mahdollisuus tutustua käytännössä vapaisiin ohjelmistoihin. Tarjolla on mm. vapaita käyttöjärjestelmiä, toimisto-ohjelmia ja toiminnanohjauksen ohjelmistoja. Ilmoittautumiset samaan tapaan Ovaskalle.

Lisätietoja molemmista tilaisuuksista löytyy pdf-muotoisesta kutsusta.

Itsekin aion mahdollisuuksien salliessa käväistä molemmissa tilaisuuksissa. Minut tunnistaa todennäköisesti mustasta Tux-paidasta, hihasta saa tulla aina nykäisemään jos uskaltaa. TIKLI-projekti on tosiaan pyörinyt entisen kouluni tiloissa vuodesta 2008 lähtien ja olen itse osallistunut muutamiin seminaareihin sekä työskennellyt tietojärjestelmien koekäyttötilassa. TIKLI-projektin tuottamaan digitaaliseen materiaaliin voi käydä tutustumassa Tietopalvelu-sivulla, tarjolla on mm. videokoosteita menneistä seminaareista.

Lappeenrannan paikallista väriä TIKLI-projektissa edustaa yhteistyökumppanina mm. suuren kansainvälisen menestyksen saavuttanut Severa Oyj. Tietojärjestelmien koekäyttötilassa voikin kokeilla mm. Severan omaa www-pohjaista toiminnanohjausjärjestelmää.

Viime perjantaina eli 29.5. valmistuin tietotekniikan insinööriksi Saimaan ammattikorkeakoulusta, suuntautuen ohjelmistotekniikkaan. Nyt täytyy vain päivittää TiteWiki ajan tasalle. Etusivun lopullinen malli on vielä hakusessa – pitäisi keksiä jotain, joka kertoo paljon wikin tarjonnasta, mutta toisaalta ilmaisee sitä, että opiskelu on jo päättynyt. Opinnäytetyöprosessi on myös täysin kuvaamatta, mutta siitä uskoisin saavani aikaiseksi mielenkiintoisen sivun jos toisenkin.

Viimeksi kerroin blogissani Ubuntu 9.04:n julkaisuaikataulusta. Kyseinen versio julkaistiin ajallaan ja olen sen nyt yhteen koneeseen asentanut. Vähintään yksi asennus olisi vielä edessä, ja ASUS Eee PC 901 -miniläppäriin olen hieman katsellut jopa lupaavaa Moblinia. Moblinin käyttöliittymää on esitellyt mm. Phoronix tässä artikkelissaan.

Kiitokset sinulle, tuntematon, joka olet pitänyt Vuzen käännöstä hengissä alkuvuonna! Minun täytyy nyt kesän mittaan katsoa oma tilanteeni, että ehdinkö jatkamaan käännöstyötä vai en. Aika näyttää.

Compizin parissa on tapahtunut menneinä kuukausina vaikka mitä ja henkilökohtaisesti olen lähinnä pihalla kuin lumiukko näistä tapahtumista. Vuoden 2008 lopulla juoni oli ilmeisesti kuitenkin se, että Compizin ja Compiz Fusionin rinnalle ilmestyivät compiz++- ja NOMAD-projektit, hieman erilaisina päämäärineen. Alkuvuodesta 2009 kaikki nämä neljä projektia yhtyivät kuitenkin jälleen yhdeksi projektiksi ja nykyisin on olemassa vain Compiz.

Palaillaan!

• Ubuntu.com: virallinen uutinen Desktop-version julkaisusta
• Ubuntu Suomi: Ubuntu 8.10 julkaistu
• Ubuntu Suomi: Ubuntu 8.10 uudet ominaisuudet

Jospa itse kuitenkin ehtisin asentamaan Ibexin piakkoin – käytän nimittäin edelleen 7.10-versiota (Gutsy Gibbon), kun en ehtinyt ollenkaan 8.04-version mukaan.

Viime torstaina, 18.9.2008, sain sitten hyppysiini tuon pitkään odotetun ASUS Eee PC 901 -mallin. Alkuvuoden mittaan olin tarinoinut vaikka minkälaisista malleista, mutta lopulta valinta kohdistui tuohon – vielä sopivan pieni, hyvä akkukesto, 700-sarjaa suurempi näyttö ja enemmän tallennustilaa, kaiken kaikkiaan erittäin napakka paketti. Kerrataan vielä speksit päällisin puolin:

• 8,9″ näyttö, 1024×600-tarkkuus
• 20 Gt tallennustilaa SSD-tekniikalla (jaettu kahteen osaan: 4 Gt nopeaa levyä ja 16 Gt hieman hitaampaa)
• 1,6 GHz:n Intel Atom -suoritin
• 1 Gt DDR2-muistia
• Intel GMA 950 -näytönohjainpiiri
• 6-kennoinen akku, 4,2 – 7,8 tunnin käyttöaika (“normaalikäytössä” noin 5 tuntia)
• 1,3 megapikselin kamera
• painoa 1,1 kg
• verkkoyhteydet langallisesti ja langattomasti
• Bluetooth
• käyttöjärjestelmänä Xandros Linux kustomoituna (tai vaihtoehtoisesti Windows XP Home Edition)
• hinta: 399 €

Olin jättänyt ennakkotilauksen Tietoasemalle 29.8.2008 ja määritellyt toimitustavaksi noudon Lappeenrannan liikkeestä. Linux-mallien toimitus viivästyi lopulta useilla viikolla, enkä pitänyt saapumista varmana viime viikollakaan ennakkotiedoista huolimatta. Viime viikon alussa keskustelupalstoilta alkoi kuitenkin kuulua, kuinka mallia oli jo saanut muutamista kotimaisista liikkeistä. Torstaina päätin sitten käydä paikallisessa Tietoasemassa ja, kappas vain, siellähän se makasi varastossa. Eivät vain olleet ehtineet vielä ilmoittaa saapumisesta, sillä laitteita oli tullut viisi kappaletta vasta saman päivän aamuna. Onneksi olin siis oma-aloitteinen – “Eeppi” lähti samantien mukaan hintaan 399 €.

Nyt muutamia päiviä käyttäneenä täytyy ehdottomasti kehua laitetta – mahtava pikkuvempele! Erittäin mukava kantaa mukana (yllätys) ja niin kätevä käyttää. Käynnistyy todella nopeasti ainakin tällä oletuskäyttiksellä eli Xandros Linuxilla ja 1024×600-resoluutioinen näyttö riittää oikein mukavasti nettisivujenkin selaamiseen. Hiirenä toimivaan kosketuslevyyn tottui nopeasti (erittäin hyvä sekin) ja näppäimistöön hiljalleen – kymmensormijärjestelmä taipuu jo pääasiassa, mutta etenkin ä-kirjain tuottaa ongelmia, se kun on niin pieni ja lähellä Enter-näppäintä. Ja niin hiljainen, aah.

ASUS Eee PC 901 ja vieressä paketin mukana tullut pussukka sille

Uuden Ubuntun aion kuitenkin ihastussyistä lykätä sisään, kunhan se ilmestyy ensi kuukauden lopulla. Siihen asti meinasin mennä Xandrosilla, joka kieltämättä näin kustomoituna vaikuttaa erittäin hyvältä peruskäyttäjälle. Kaikki tarpeelliset toiminnot saa käyntiin isoilla, graafisilla painikkeilla ja on mielestäni helppokäyttöinen.

Näytöllä näkyy kustomoidun Xandros Linuxin helppokäyttöliittymän painikkeita

Olen käyttänyt konetta pitkälti niin, että päivisin se on käyttämättömänä nukkumassa kansi suljettuna ja öisin sitten täysin sammuksissa. Tällä tavoin akku tuntuu kestävän oikein mukavasti.

Ostosta en ole katunut vielä hetkeäkään, päinvastoin. Erinomainen kapine ja samalla ensimmäinen kannettava tietokoneeni. Ja oi kyllä, nimenomaan kannettava

Itse olen kokeillut Hardy Heronia vain pikaisesti live-CD:n avulla tyttöystäväni kannettavassa sekä vanhemmassa pöytäkoneessa ja tulenkin todennäköisesti siirtymään suoraan Hardyyn ilman sen kummempia testailuja.

Muutosten jälkeen kaikki vaikutti pääasiassa toimivan normaalisti, mutta olin havaitsevinani www-sivujen aukeamisessa pientä viivettä. Lisäksi Pidginin kanssa alkoi ilmetä sellaista, että omat viestini eivät aina menneet perille vastapuolelle eivätkä toisen viestit saapuneet minulle. Päättelin, että asia saattaisi liittyä käytettäviin nimipalvelimiin. Aiemmin olin määrittänyt Internet-palveluntarjoajani nimipalvelinosoitteet suoraan koneille, mutta nyt liikenne kiersi niin, että koneille tuli DHCP:n avulla automaattisesti nimipalvelimen osoitteeksi adsl-modeemin osoite, joka ohjaa pyynnöt edelleen ISP:n palvelimille.

Pidin DHCP:n käytössä, mutta määritin koneelle “suorat” nimipalvelimien osoitteet. Www-sivujen latausongelmat ja Pidginin katkomiset hävisivät samantien, joten vika oli löytynyt. Nyt piti siis vain säilyttää nimipalvelimien osoitteet koneella, vaikka muuten DHCP:tä käyttäisinkin.

Helpommin sanottu kuin tehty. Ubuntussa nimipalvelimien osoitteet tallentuvat /etc/resolv.conf-tiedostoon, mutta DHCP:tä käytettäessä tämä kirjoitetaan aina yli, kun DHCP-palvelin palauttaa tiedot asiakaskoneelle – jopa silloin, kun tiedostosta on poistettu kirjoitusoikeudet. Omia nimipalvelimia ei siis saanut lisättyä suoraan tähän tiedostoon.

Pienen googlailun jälkeen löytyi tämä viesti Ubuntun keskustelualueilta. Kokeilin kolmatta vaihtoehtoa, eli poistin /etc/dhcp3/dhclient.conf-tiedostosta seuraavan rivin kommenteista (risuaita pois rivin edestä)…

#prepend domain-name-servers 127.0.0.1;

…ja korvasin 127.0.0.1-osoitteen omilla nimipalvelinosoitteillani (erotellaan pilkuilla). Muutosten tallennus ja “verkon” uudelleenkäynnistys (sudo /etc/init.d/networking restart), jonka jälkeen valitut nimipalvelinosoitteet lisättiin automaattisesti /etc/resolv.conf-tiedoston alkuun. Ongelma ratkaistu.

Lyhyt googletus hakusanoilla “nautilus overburn” tuotti heti tulosta: hakeudutaan gconf-editorilla /apps/nautilus-cd-burner-hakemistoon ja rastitaan kohta “overburn”. Tämän jälkeen CD/DVD Creatorin uudelleenkäynnistys ja ylipoltto on mahdollista.

Pikavinkki dokumentoitu – check.

Issue 10 at Full Circle Magazine

Tästä numerosta löytyy ASUS Eee PC:tä käsittelevä artikkeli, sillä Ronnie Tucker kertoo eeeXubuntu-kokemuksistaan. Artikkelissa käsitellään mm. eeeXubuntun asentamista, asennuksen jälkeisiä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja sekä Compizia.

Kelpo luettavaa, kuten lehti muutenkin.

The program ‘SWT’ received an X Window System error.

No, pian sitten alkoikin tipahdella bugiraportteja keskustelufoorumille ja Launchpadiin. Loppujen lopuksi vika todettiin, ongelma korjattiin, korjaus testattiin ja korjaava päivitys (2:1.3.0.0.dfsg-12ubuntu8.3) julkaistiin alle 24 tunnissa – nopeaa toimintaa. Valitettavaa on kuitenkin se, että tällainen pääsi ylipäätänsä tapahtumaan.

Itse sain selville tapahtumien kulun eilen illalla. Toissapäivänä olin asentanut viallisen paketin ykköskoneelleni, mutta en vielä heti silloin tarvinnut Java-sovelluksia. Siirryin perjantaina toiselle paikkakunnalle ja yritin asentaa siellä päivitykset, mutta ihmetys oli suuri, kun kyseistä xserver-xorg-core-pakettia ei saanut enää ladattua palvelimilta. Ei kyllä herännyt mitään aavistuksia vielä tässä vaiheessa. Lauantain puolella olikin sitten jo tarjolla korjaava päivitys, jonka asensin molemmille koneille. Ehdin kuitenkin vielä törmätä ongelmaan, kun yritin käynnistää Azureuksen ykköskoneellani ilman, että olin käynnistänyt mitään uudestaan korjaavan päivityksen asentamisen jälkeen.

No, levy sisään ja Totem (gstream-pohjaisena) tulille. Valitsin valikoista DVD:n toistamisen, jolloin levy kyllä vaikutti pyörivän ja jotain tapahtui, mutta kuvaa ei koskaan tullut. Pari kertaa levy ulos ja takaisin sisään – ei vaikutusta, joten vilkaisu Ubuntun wiki-ympäristöön:

Community Ubuntu Documentation: RestrictedFormats/PlayingDVDs

Totta tosiaan, CSS-suojauksen purkaminen. Asensin heti sivun alussa mainitun libdvdcss2-paketin ja varmuuden vuoksi vielä MPlayerin päälle. Vaan eipä auttanut. Sen jälkeen huomasin alempaa viittauksen libdvdread3-pakettiin. Asensin sen ja suoritin vielä asennuksen jälkeen seuraavan rimpsun:

sudo /usr/share/doc/libdvdread3/install-css.sh

Johan lähti pyörimään. Toisaalta, jos olisi samantien vilkaissut vaikkapa Ubuntu tutuksi -wiki-kirjan ohjeisiin, olisi saattanut mennä mallikkaammin

Olen kyllä joskus aiemmin DVD-leffoja koneelta katsellut, mutta en muista asentaneeni ohjelmia salauksen purkamiseen. Ehkäpä levyt ovat olleet silloin salaamattomia, en tiedä. Joka tapauksessa, käyttöönotto saisi kyllä mielellään olla hieman yksinkertaisempi. Voisi toimia vaikka niin kuin nytkin jo asennetaan koodekit puoliautomaattisesti.

Community Ubuntu Documentation: EeePC

Ohjeet annetaan mm. asentamiseen, GNOMEn kustomointiin, langattoman verkkosovittimen käyttöönottoon ja suorittimen kellotaajuuden nostamiseen. Tiedothan on kerätty osittain mm. EeeUser-sivuston wiki-ympäristöstä, mutta löytyvätpähän nyt ohjeet myös Ubuntun omasta wikistä.

Eilen huomasin Ubuntun uutisista eeeXubuntun, joka on Nick Hatchin Eee PC:tä silmällä pitäen kehittämä variaatio Xubuntu 7.10:stä. Esimerkiksi kaikki Eee PC:n laitteet ovat tässä versiossa out-of-the-box-tuettuja (mm. langaton verkkosovitin ei aikoinaan toiminut suoraan Ubuntussa ZDNetin testissä) ja sovellusten käytettävyyttä on paranneltu pienen näytön takia.

Latauslinkit levykuvatiedostoille ja asennusohjeet (tiedostojen siirto USB-asemalle niin, että Eee PC voidaan käynnistää siltä) löytyvät seuraavasta osoitteesta:

EeeUser Wiki: eeeXubuntu

Hieman vajaa viisiminuuttinen video eeeXubuntusta toiminnassa löytyy puolestaan täältä.

Weather wallpaper

Ohjelman käyttöönotto on erittäin helppoa: esimerkiksi Ubuntulle on saatavilla valmis deb-paketti ja asentamisen jälkeen sovelluksen voi asettaa käynnistymään automaattisesti kirjautumisen yhteydessä. Asetuksia voi vaihtaa ilmoitusalueen kuvakkeen takaa. Seuraavassa Lappeenrannan säätä hetki sitten:

Massiivisen säätä ilmaisevan kuvan lisäksi taustakuvan taustaväri vaihtelee kellonajan mukaan. Tähän kaipaisi Suomessa etenkin näin talvella pimeän aikaan asetusmahdollisuuksia, sillä taustaväri näyttää melko valoisaa keliä vielä iltaisinkin

Hieno idea tämä tällainen.

Aivan ensimmäisenä tuli tarkastettua pelin yhteensopivuus Winen kanssa Winen omasta sovellustietokannasta. Versiolle 1.18 löytyi jopa tuore Ubuntu 7.10 -kohtainen raportti ja toimivuus vaikutti tyydyttävältä. Esimerkiksi videot eivät pyöri ja hiiren osoitin jää keskelle ruutua, mutta mitäpä noista. Good to go.

Winen ja Thief 2:n asentaminen

Ubuntu 7.10:n omasta universe-pakettivarastosta on asennettavissa Winen versio 0.9.46, joka ei ole kovin vanha (julkaistu 28.9.2007). Winen kehittäjillä on kuitenkin mukavan nopea julkaisutahti ja onneksi projektilla onkin tarjota mm. Debian-pohjaiset pakettivarastot. Itse lisäsin Gutsy-kohtaisen varaston ja pääsin näin asentamaan helposti uusimman version, joka oli parisen viikkoa sitten 0.9.50.

Asennus loi GNOMEn valikkoon toiminnot, joista pääsee mm. käynnistämään Windows-sovelluksia, selaamaan “C-asemaa” ja muokkaamaan Winen asetuksia. Vilkaisin hieman käyttäjän opasta, jonka jälkeen osasinkin käynnistää Thiefin asennuksen CD-levyltä, vaikkapa siis seuraavalla komennolla komentoriviltä:

wine /media/cdrom/setup.exe

No, asennus lähti menemään hyvin Winen luomalle “C-asemalle”, joka oli todellisuudessa kotihakemistoni alla oleva piilohakemisto .wine/drive_c/. Kaikki ok noin puoliväliin saakka…

…mutta sitten piti vaihtaa CD-levyä, jolloin tuli ongelmia. Ensinnäkään CD-aseman kelkka ei suostunut tulemaan ulos niin napista kuin Ubuntun puolelta unmounttaamallakaan (laite oli varattu). Pienet googletukset kehiin ja ratkaisuksi löytyi komentaa seuraavaa:

wine eject

Sain CD-levyn vaihdettua, mutta tämän jälkeen Thiefin asennusohjelma ei kuitenkaan tuntunut huomaavan, että levy oli oikesti vaihtunut. Niinpä jouduin peruuttaamaan asennuksen. Aikani sitten ihmettelin ja lopulta päädyin tarkastamaan Winen asemia koskevat asetukset. Ja sieltähän se vika löytyikin, nimittäin asemien automaattinen tunnistaminen oli jättänyt CD-aseman tyypiksi (ympyröity kuvakaappauksesta) kiintolevyn:

Vaihdoin tyypiksi CD-aseman ja pistin asennuksen käyntiin uudelleen – nyt CD-levyn vaihtaminen ei tuottanut ongelmia ja kelkkakin aukesi normaalisti namiskasta painamalla.

Asennuksen jälkeen päivitin Thiefin uusimpaan 1.18-versioon (päivitys ladattavissa mm. täältä) ja otin suosiolla samantien käyttöön no-cd-korjauksen Winen sovellustietokannan raporttien perusteella. Kaikki valmista pelaamista varten.

Thief 2 ja avoin ati-ajuri

Käytössäni oli ATI Radeon X800 XL -näytönohjaimella avoin ati-ajuri ja päätin siis kokeilla pelaamista ensin sen avulla. Huomasin heti Thiefin valikoissa, että ruudunpäivitys tökki pahasti, kun liikutin hiirtä. Ei siinä vielä mitään, mutta kun sain varsinaisen pelin päälle, oli ruudunpäivitys jo luokkaa kerran viidessä sekunnissa – täysin pelikelvoton siis.

Veivailin aikani niin Thiefin omia kuin Winenkin grafiikka-asetuksia kokeillen erilaisia yhdistelmiä, mutta mikään ei auttanut. Kun käynnistin pelin komentoriviltä, huomasin Winen antaman varoituksen:

fixme:x11drv:X11DRV_desktop_SetCurrentMode Cannot change screen BPP from 32 to 16

Tämän perusteella päätin laskea X:n värimäärän 16-bittiseksi. Tämä korjasi Thiefin valikko-ongelmat, eli siinä ei enää pätkimistä esiintynyt, mutta kun siirryin peliin, hirtti kone aina niin kiinni, että vain resetti auttoi. Kokeilin jälleen erilaisia grafiikka-asetusyhdistelmiä – ei apua.

Thief 2 ja suljettu fglrx-ajuri

Jos ei avoimella, niin ehkä sitten suljetulla. AMD oli sopivasti julkaissut 7.11-ajurit ja päätin asentaa ne Envyn avulla. Asennus läpi ja Thief käyntiin – valikoissa ilmeni edelleen pätkimistä ja peliin siirryttäessä homma oli vieläkin enemmän sekaisin:

Kuva jakaantui neljään osaan ja oli täynnä vilkkuvia kuvioita. Ei hyvä. Lisäksi pelistä valikkoon poistuttaessa valikko oli jakaantunut kahteen osaan ja väritys mennyt päin sanonko mitä. Ei hyvä. Kokeilin jälleen erilaisia grafiikka-asetusyhdistelmiä, mutta, yllätys yllätys, ei onnistanut. Aioin myös kokeilla X:n ajamista 16-bittisessä väritilassa, mutta fglrx-ajuripa ei tue sellaista laisinkaan.

Winen sovellustietokannan vanhoissa Thief 2 -raporteissa mainittiin Thiefin dark.cfg-asetustiedostoon lisättävä “ObjTextures 16″-rivi, joka oli kuulemma korjannut joitain ongelmia. Minulta kyseinen rivi löytyi jo valmiiksi tiedostosta, joten päätin puolestaan kokeilla sen kommentoimista pois. Nyt pelikuva oli muutaman sekunnin ajan peliin siirtymisen jälkeen selvä taivaan tekstuureja lukuunottamatta (ja muutamat muut tekstuurit olivat muuttuneet valkoisiksi):

Onni oli tosiaan lyhytaikaista, sillä muutaman sekunnin jälkeen kuva jakaantui jälleen neljään osaan, jääden tosin tällä kertaa selväksi ilman vilkkuvia kuvioita.

Apuva

Hyviä ehdotuksia? Millä saada Wine + Thief 2 pelittämään ATI-näytönohjaimellani. Kaikkien testien aikana Compiz oli pois päältä, joten sekään ei ollut sotkemassa. Jonkinlainen väreihin liittyvä ongelma tämä saattaisi olla, joten ehkä ratkaisu löytyisi siltä kannalta tarkasteltuna. Olen yrittänyt googletella asiaa aika paljon, mutta vielä ei ole mitään löytynyt. Juuri tänään Winestä on julkaistu uusi versio, 0.9.51, joten täytyy kokeilla sillä vielä myöhemmin.

Kävin viime viikonloppuna toisella paikkakunnalla vanhempieni luona, jossa on Ubuntu 7.10 -kokoonpano NVIDIAn GeForce 4 TI4200 -näytönohjaimella ja suljetuilla binääriajureilla. Siellä ei vastaavanlaisia ongelmia ilmennyt, joten onnekseni pääsin pitkästä aikaa Thiefin pariin. Tosin ruudunpäivitysnopeus on aika kehno ja peli tuppaa kaatuilemaan satunnaisesti, mutta kyllä se pelattava on. Pakollinen tunnelmakuva toisesta kentästä:

Onpahan ainakin yksi syy lisää viettää enemmän aikaa vanhempien luona

Itse en ole koskaan yrittänyt käyttää Ubuntun omaa versiota Azureuksesta, vaan olen aina ladannut uusimman virallisen version SourceForge.netistä ja asentanut sen kotihakemistoni alle. En siis omakohtaisesti osaa sanoa minkälaisista ongelmista Ubuntu-versio on kärsinyt, mutta ilmeisesti ainakin pahoja käynnistymisongelmia on ilmennyt (julkaistu korjaus sulkee nimenomaan tämän bugin). Eräällä Azureuksen irc-kanavista on myös näkynyt silloin tällöin kaikenlaisia valituksia Ubuntu-version ongelmista ja korjauksena on aina ehdotettu virallisen version asentamista.

Jopa Hardy Heronin pakettivarastoista tosiaan löytyy vielä tuo vanha Azureuksen kakkossarjan versio, eli 2.5.0.4 – missä kolmossarjan julkaisut viipyvät? Dong on kommentoinut asiaa tässä Launchpadin bugiraportissa. Mainittu Gutsy-tilanne on nyt ratkaistu, joten huomio kiinnittynee seuraavaksi Azureuksen kolmossarjan version saamiseen Hardy Heronin paketteihin. Gutsyyn sitä on kuitenkin turha odottaa.

Mutta valitettavasti uusien ominaisuuksien ja korjauksien suhteen ei ole kovin paljoa kerrottavaa. Merkittävintä lienee tuki 2.6.23-kernelille ja toisaalta alustava virallinen tuki muutamille uusille jakeluversioille, kuten Ubuntu 7.10:lle ja openSUSE 10.3:lle. Ja entäpä AIGLX-hitausongelmat? Phoronixin keskustelualueilla osataan kertoa, että nopeutta on tullut hiukan lisää ja esimerkiksi yleinen Firefoxin tahmaaminen sivua vieritettäessä on vähentynyt, mutta kokonaisuutena AIGLX-nopeus ei ole vieläkään sillä tasolla millä pitäisi.

• Phoronix: AMD Catalyst 7.11 Linux Driver
• AMD: Drivers & Software

Päätin tehdä jälleen puhtaan asennuksen, sillä kyseinen toimenpide on helppo juttu, kun tyylilleni uskollisena kaikki tärkeät tiedostot säilyvät erillisellä, isolla osiolla tallessa, vaikka huitaisenkin noin 10 gigan järjestelmäosion aina tyhjäksi. Noh, ei muuta kuin Gutsyn Desktop-CD asemaan ja menoksi.

Pirullinen näppäimistöongelma

Mutta voi voi, törmäsin samantien vanhaan ongelmaan. Aikoinaan, Feistyn tullessa, kävi niin, että tuiki tavallinen KeyTronicin vanha PS/2-näppäimistö lakkasi toimimasta. Edgyn aikana toimi vielä hyvin… Joka tapauksessa, näppäimistö toimi vielä live-CD:n käynnistysvalikossa, mutta ei reagoinut enää mitenkään sen jälkeen. Tämän voi todeta niin, että näppäimistön merkkivalot eivät reagoineet näppäinten painamiseen.

Puolisen vuotta sitten selvisin ongelmasta ahkeralla Googletuksella: kernelin käynnistysparametreihin piti muistaakseni lisätä “noapic nolapic noacpi”-rimpsu, jonka jälkeen näppis alkoi toimia normaalisti. Valitettavasti näillä oli kai huonontava vaikutus suorituskykyyn, mutta koska käytin tätä konetta niin vähän, päätin jättää asian sikseen ja tyytyä tilanteeseen.

Nyt siis oli sama ongelma edessä – näppäimistö ei inahtanutkaan käynnistysvalikon jälkeen. Tällä kertaa päätin kuitenkin selvitellä ongelmaa tarkemmin. Googlailut toivat jälleen mukanaan useita viittauksia noapic-, nolapic ja noacpi -käynnistysparametreihin, mutta uutena kaveruksena myös irqpoll-parametrin. Kokeilin yksistään sitä ja kappas, näppäimistö toimii. Tällä oli kuitenkin havaittavissa selvä vaikutus suorituskykyyn, sillä live-CD:n käyttäminen oli normaalia tahmaisempaa.

Irqpoll… IRQ… keskeytykset. Ongelma keskittyi jollain tapaa niiden ympärille. Päätin vilkaista live-CD:n käynnistymisen aikana syntyviä lokeja ja etsiä epäilyttäviä viittauksia liittyen PS/2-liitäntöihin ja keskeytyksiin. Eipä aikaakaan, kun /var/log/syslog-tiedostosta löytyi seuraavanlainen rivi:

PNP: PS/2 controller doesn’t have AUX irq; using default 12

Jaaha, olisikohan siinä jotain, “using default 12″ nimittäin. Käynnistin koneen uudelleen, hyppäsin BIOSiin ja aloin tutkia keskeytyksiin liittyviä asetuksia. Soltek SL-75DRV5 -emolevyni BIOSin PnP/PCI Configurations -valikosta vaihdoin lopulta keskeytysresurssien käsittelyn manuaaliseksi, jonka jälkeen pääsin vaihtamaan keskeytyksen nro 12 tilan “PCI Device”-vaihtoehdosta “Reserved”-vaihtoehtoon. Muutosten tallennus, uudelleenkäynnistys ja live-CD pyörimään tällä kertaa ilman mitään normaalista poikkeavia käynnistysparametreja – näppäimistö toimii! Aika pitkälti hyvillä arvauksilla selvisi tämäkin asia, vaan selvisipä kuitenkin.

Binääripuppua

No, itse asennus meni ongelmitta läpi eikä asennuksen jälkeenkään ongelmia ilmennyt… kunnes päätin asentaa NVIDIAn näytönohjaimelle binääriajurit. Asennuskokemuksia käsittelevän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa tuli jo ilmi ongelmia binääriajureiden kanssa ja ongelmat olivat jälleen samanlaisia: resoluutiot ja hertsit päin puuta.

Eli, asennuksen jälkeen tilanne oli mitään säätämättä hyvä – näytölleni sopiva 1024×768 85 hertsillä. Tällöin siis käytössä avoin nv-ajuri. Binääriajurit sisään, uudelleenkäynnistys ja huokaus, 640×480 @ 63 Hz. Graafisten työkalujen listoilta ei löytynyt tuon isompaa resoluutiota eikä toisesta uudelleenkäynnistyksestäkään ollut apua, joten piti puukottaa tuttua /etc/X11/xorg.conf-tiedostoa manuaalisesti. Kävin siis lisäämässä Screen-kohtaan Modes-riville haluamani resoluution, ja X:n uudelleenkäynnistyksen jälkeen tilanne korjaantui… kunnes avasin koneen seuraavana aamuna, eli tänään. Nyt resoluutio oli 1400×1050, mutta sain sentään vaihdettua sen sopivaksi suoraan Screen Resolution -työkalulla. Mutta voi voi jälleen, entä ne hertsit. Ne olivat jämähtäneet nyt 75:een eikä graafiselta puolelta saanut jälleenkään enempää irti. Xorg.conf jälleen auki ja sille seuraavat toimenpiteet:

• näytölle sopivat HorizSync- ja VertRefresh-arvot Monitor-osioon (näitä ei ollut laisinkaan oletuksena)
• kaikki valmiit modeline-rivit pois kokonaan (hirveä läjä)
• Screen-osioon jätin Modes-riville vain ja ainoastaan haluamani resoluution, eli 1024×768

Muutosten tallennus ja X uudestaan käyntiin – nyt kaikki oli kunnossa. Eivätkä asiat ole enää sekoilleet uudelleenkäynnistysten jälkeen

Tulikettuilee

Firefox tuntuu kaatuilevan aika paljon. Tätä ilmeni myös Feistyn aikoihin, enkä tiedä mistä on kyse. Sitä tuntuu esiintyvän joskus välilehdeltä toiselle vaihtaessa tai vain sivua ladattaessa. Luulin ensin, että tämä liittyi jollain tapaa Flashiin, mutta eipä taida olla siitäkään kyse. Muilla koneilla en ole vastaavaa huomannut. Voisikohan kyseessä olla jokin Compizin ja NVIDIAn binääriajureiden ongelma?

AddARGBGLXVisuals – luulis tietävän

Compizista puheen ollen… Se lähti kyllä hyvin päälle binääriajureiden asentamisen jälkeen, mutta ikkunoista puuttuivat reunukset. Lisäksi GNOME Terminal näytti vain tyhjää valkoista. Tämähän on tunnettu ongelma NVIDIAn näyttiksillä ja binääriajureilla, eli tällaista ilmenee, jos xorg.conf-tiedostosta ei löydy Device-osiosta seuraavaa riviä:

Option “AddARGBGLXVisuals” “True”

Lisäsin sen, ja nyt kaikki toimii normaalisti. Mutta kuinka Pekka Peruskäyttäjä lähtee tällaista selvittämään? Olisi luullut, että Ubuntussa asia olisi hoidettu jollain tapaa automaattisesti, jos käyttäjä haluaa käyttää työpöytätehosteita. Vaan kun ei niin ei.

Summa summarum

Nyt on kolme Gutsyn asennusta takana. Kahdesta niissä on ollut pahoja ongelmia resoluutioiden ja näytön hertsien suhteen. Ja molemmissa näissä tapauksissa on kysessä ollut NVIDIAn näytönohjain ja binääriajurit – avoimella nv-ajurilla ei ongelmia ilmennyt kummassakaan tapauksessa. Tuossa siis omien kokemuksien perusteella jonkinasteinen ongelmakohta. Muilta osin asiat ovat kyllä toimineet melko hyvin, hatunnosto sille.

Näillä näkymin uusia Gutsy-asennuksia ei ole enää tulossa. Mutta jos tulee, lupaan varmasti tilittää ongelmista

Olen itse seurannut tuotteen kehitystä alkukesästä lähtien. Heti ensimmäisiä ajatuksia oli, että saisikohan tuohon Ubuntun iskettyä. No, tänään huomasin Planet Ubuntusta Fabián Rodríguezin artikkelin asiasta. ZDNetin toimitus on nimittäin asentanut Gutsy Gibbonin Eee PC:hen ja pienien ongelmien jälkeen kaikki vaikuttaa toimivan melko hyvin. Suorituskykykin on artikkelin mukaan kohdallaan.

ASUS Eee PC:n ensimmäinen erä myytiin hurjalla tahdilla loppuun Taiwanissa 16. päivä kuluvaa kuuta. Maailmanlaajuisista julkaisupäivistä ei ymmärtääkseni ole vielä varmuutta, mutta Suomeen laitetta voitaneen odottaa ensi vuoden alkupuolella. Jostain luin (en vain muista mistä), että olikohan ASUSin Suomen edustaja arvioinut hinnan olevan täällä noin 350 euroa.

Henkilökohtaisesti toivoisin laitteelta hieman isompaa näyttöä. Kaiuttimet voisi heivata pois näytön reunoilta ja varata tämänkin tilan näytölle. Samalla resoluutiotakin saataisiin isommaksi. Jostain (taaskaan muista mistä…) muistan lukeneeni, että ASUS onkin lupaillut jatkossa isompaa näyttöä laitteeseen. Kaiken kaikkiaan kuitenkin erittäin mielenkiintoinen vempele. Pistetään loppuun muutamat linkit:

• ASUS Eee PC (viralliset sivut)
• Wikipedia: ASUS Eee PC (hyvä tietopaketti ominaisuuksista)
• MuroBBS: Asus EEE PC (keskustelua suomeksi)
• ITviikko.fi: Asuksen pikkukannettava painii halpissarjassa

Eee PC -arvosteluja ja kuvia löytyy hyvin Googlella, vaikka niitä ei kovin hirveästi vielä olekaan julkaistu.

Phoronix: AMD 8.42 Driver Brings Fixes, AIGLX!

Phoronixin keskustelualueilla on tietysti parhaillaan menossa innokas vuoropuhelu uuden ajurin tiimoilta:

Phoronix Forums: AMD 8.42.3 Display Driver Released — The Baby Is Born

Mitä nyt ensimmäisiä kokemuksia tulkitsee, niin valitettavasti AIGLX:n, tai oikeastaan siis esimerkiksi Compizin kanssa vaikuttaa olevan harmittavan paljon ongelmia. AIGLX kyllä sinänsä toimii, mutta on ilmennyt mm. kuvan korruptoitumista, videontoisto-ongelmia ja etenkin hitautta. Hitaus näkyy esimerkiksi Firefoxissa sivua vieritettäessä ja animaatioissa. Muilta osin suorituskyky on kai kohdallaan ja myös parantunut huomattavasti.

Saa nähdä, tuleeko Compizin käyttämisestä 8.42.3-versiolla ilman Xgl:ää vielä mitään järkevää. Itsellä ei ole nyt kova hinku asentaa uutta ajuria, katsellaan ainakin hetken aikaa minkälaisia tuloksia alkaa ilmaantua.

Jos asiaa ajatellaan Ubuntun kannalta, on ajuri toki asennettavissa manuaalisesti nyt heti. Launchpadiin on jo kirjattu pyyntö tuoda uusi ajuri Gutsy Gibbonin backports-pakettivarastoihin, mutta tämän toteutumiseen saattaa mennä vielä kauan aikaa. Manuaaliseen asentamiseen löytyy vinkkejä tuosta aiemmin mainitusta Phoronixin keskustelualueiden viestiketjusta ja Ubuntun keskusteluistakin näytti jo löytyvän 8.42.3-kohtainen opas.

Tällä hetkellä suora linkki uuden ajurin .run-tiedostoon löytyy tästä ja ajan mittaan se ilmestyy varmasti AMD:n ajurisivustolle ladattavaksi.

• Toisin kuin aiemmassa asennuksessa, asettui resoluutio nyt samantien kohdalleen live-CD:tä ja varsinaista asennusta käytettäessä. Eli alunperin live-CD:n käynnistysvalikossa valittu 1280×1024-tarkkuus pysyi hyvin päällä läpi live-CD-session ja oli suoraan käytössä, kun käynnistin ensimmäistä kertaa kiintolevyltä. Mikä eron tekee? No, ainakin tässä koneessa on ATIn näytönohjain (Radeon X800 XL – aiemmassa asennuksessa NVIDIAn Riva TNT2) ja näyttönä litteä Samsungin 19-tuumainen, kiinni DVI-liitännällä (aiemmin Daytekin 17-tuumainen putkinäyttö VGA-liitännällä).
• Työpöytätehosteet (siis Compiz) olivat käytettävissä jo live-CD-session aikana. Tätä en odottanutkaan, mutta hieno homma siis. Ja tehosteet pelittivät hyvin myös asennuksen jälkeen, AIGLX:n avustuksella, ajurin ollessa avoin “ati”.
• Kun asennus oli valmis ja live-CD:stä käynnistettiin tietokone uudelleen, avaa asennus juuri ennen uudelleenkäynnistämistä CD-aseman kelkan, pyytää poistamaan CD:n ja jatkamaan painamalla Enter (jonka jälkeen koneen pitäisi uudelleenkäynnistyä). Tämä toimi nyt ensimmäistä kertaa omalla koneellani. Aiemmin homma on tyssännyt siihen, ettei Enterin painamisesta ole mitään iloa ja täytyy vain resettiä iskeä. Sama ongelma on toistunut aiemmin toisellakin kokoonpanolla. Outoa.
• Pidgin, oi Pidgin. Tykkään. Feistyn Gaim-aikoihin verrattuna muutokset ovat nopeasti katsottuna pitkälti graafisia ja juuri niistä tykkäänkin. Eräiden MSN-käyttäjien kuvatkin ilmestyivät nyt ensimmäistä kertaa näkyviin \o/
• Deskbar Applet ja Tracker Search Tool. Tykkään näistäkin, kunhan vain oppii hyödyntämään kunnolla. Myönnettäköön, että aioin kyllä ensin kytkeä samantien pois päältä, mutta onneksi en niin tehnyt.

• Pieniä, merkittäviä asioita: GIMPin tuoreen version (2.4.0-rc3) Crop-työkalun käyttäminen on nyt helpompaa, kun aluetta voi rajata yksistään x- ja y-akseleilla, toisin kuin ennen ainoastaan alueen kulmista säätämällä, jolloin rajaus tapahtui samalla kertaa molemmilla akseleilla.

…ja tässä ollaan. Vielä jonkin verran säätämistä jäljellä, mutta ei ihmeempää. Erittäin positiivinen vaikutelma jäänyt näin äkkiseltään.

Artikkelisarjaan luvassa vieläkin jatkoa viimeistään ensi viikonloppuna, kun pistän Gutsyn sisään kolmanteen kokoonpanoon.

No, mutta asiaan. Käytössäni oli Gutsyn live-CD, eli Desktop-versio. Kokemuksia ja huomioita asennuksen varrelta sekä asennuksen jälkeen:

• Heti live-CD:n käynnistysvalikossa oli valittavissa aiempaa enemmän resoluutioita. Valitsin näytölle sopivan 1024×768, mutta X käynnistyi tästä huolimatta vieläkin isommalla näytön tarkkuudella.
• Live-CD:tä käytettäessä tietyt valikkokohdat olivat englanniksi, vaikka valitsin käynnistysvalikosta kieleksi suomen. Näin ainakin yläpalkin päävalikot, siis Sovellukset, Sijainnit ja Järjestelmä. Muistaakseni sama ilmeni aikoinaan Feistyn live-CD:llä ja olisiko jopa jäänyt näin myös asennuksen jälkeen. Nyt valikot olivat kyllä korjaantuneet, kun käynnistin järjestelmän ensimmäisen kerran asennuksen jälkeen.
• Ovatko live-CD:tä käytettäessä voimassa olleet verkkoasetukset siirtyneet aiemmin varsinaisen asennuksen puolelle? Esimerkiksi siis kiinteä ip-osoite ja dns-palvelimien osoitteet. Nyt näin nimittäin kävi, hyvä juttu.
• Asennuksen jälkeen resoluutio oli valittavissa pitkältä listalta, hertsejä sen sijaan en saanut nostettua 85:een – ensimmäisen käynnistyskerran jälkeen. Ongelma korjaantui toisella uudelleenkäynnistyksellä.
• Päätin kuitenkin asentaa vanhalle TNT 2 -näyttikselle NVIDIAn binääriajurit. Selvä, kokeillaanpa Rajoitettujen ajureiden hallinta -työkalua (Restricted Drivers Manager). Vaan mitä ihmettä, se kysyy kyllä salasanaa, mutta tämän jälkeen ei tapahdu mitään. No, Launchpadista löytyykin bugiraportti asiasta – ikävä, kielikohtainen ongelma. Sain homman toimimaan, kun ennen työkalun käynnistämistä olin komentanut ohjeiden mukaisesti:

LANG=C

• Mutta voi luoja, binääriajureiden asentamisen jälkeen ongelmat vasta alkoivatkin. Ensinnäkin asennuksen jälkeen käyttäjää ei pyydetty tekemään mitään, ei yhtään mitään. Päätin itse käynnistää X:n uudelleen, mutta tämän jälkeenpä kuvaa ei heti tullutkaan ja Gutsyn uusi varajärjestelmä otti vesa-ajurin käyttöön ja, jos oikein muistan, pyysi samalla valitsemaan toimivan ajurin käytettäväksi. Uusi nvidia-ajuri ei ollut vielä valittavissa, joten palasin työpöydälle nv-ajurin turvin. Tämän jälkeen pystyin kyllä vaihtamaan ajurin oikeaksi uudella Näytön ja kuvan asetukset -työkalulla.
• Ajuri siis asettui kohdalleen, mutta sitten tuli ongelmia resoluution kanssa: X halusi nimittäin jatkuvasti käynnistyä 1400×1050-resoluutiolla, vaikka vaihdoin asetukset seuraavanlaisesti:

• Hetken pähkäiltyäni päätin vaihtaa perinteisellä Näytön tarkkuuden asetukset -työkalulla resoluution kohdalleen. Tämän jälkeen X käytti haluamaani resoluutiota.

No, kaiken tämän jälkeen asiat alkoivat sujua ongelmitta ja kone onkin nyt täydessä iskussaan. SSH- ja VNC-etähallintamahdollisuudet käytettävissä, joten pienemmät ongelmat selvinnevät niiden avulla kauempaakin.

Olin koko kesän seurannut tätä Launchpadista löytyvää bugia ja kerroinpa asiasta kesäkuussa artikkelinkin muodossa. Kesän edetessä kernelin kehittäjät päättivät lopulta poistaa autosuspend-toiminnon käytöstä ja tämä muutos ehti myös Gutsyn käyttämään kerneliin. Näin ollen skanneri toimii vaihteeksi ongelmitta, hieno juttu.

Tämä Ubuntu 7.10:n, Gutsy Gibbonin, asentamista käsittelevä artikkeli saanee jatkoa huomenna, kun asennan Gutsyn omaan koneeseeni.

Siitäkin huolimatta, ei muuta kuin Ubuntun etusivua päivittelemään ja lataukset tulille kun aika on oikea.

Muistutettakoon vielä Gutsyn aikataulusta. Siitä voidaan huomata, että RC-versio on tulossa 11. lokakuuta ja lopullinen julkaisu 18. päivä samaa kuuta.

Ubuntun Compiz-työryhmässä työskentelevä Travis Watkins kirjoitteli hetki sitten tuoreita kuulumisia Compizin ja Compiz Fusionin tilanteesta Gutsyssa. Korjauksia on mennyt mm. Intelin ajureihin ja Java-sovellusten käyttäytymiseen Compizin kanssa – ylipäätänsäkin bugeja on korjattu viime aikoina mittava määrä. Hyvältä näyttää.

Loppuun Watkins toteaa merkittävän seikan: Kubuntu 7.10 ei tule käyttämään Compizia, vaan se ottaa ajallaan käyttöön KDE:n nelosversion mukanaan tuomat KWinin Compizmaiset uudistukset.

Kyseessä on siis hakukone, joka hyödyntää Googlen tarjoamaa Custom Search Engine -palvelua. Tämän avulla haku kohdistetaan tiettyyn joukkoon sivustoja ja Ubuntu Searchin tapauksessa mukana ovat tällä hetkellä seuraavat Ubuntu-aiheiset sivustot:

• Viralliset, englanninkieliset keskustelualueet
• Virallinen dokumentaatio
• Yhteisön toimittama dokumentaatio
• *ubuntu-users-postituslistat
• Ubuntun kotisivut
• Työryhmien wiki-ympäristö
• Launchpadin Ubuntu-tarjonta

Hakukonesivuston ohella on tarjolla myös hakukonelaajennus Mozilla Firefoxiin ja Internet Explorer 7:ään.