Kun X:n ei tämän parannuksen ansiosta tarvitse enää olla suoraan kosketuksissa näytönohjaimeen, voidaan siltä tiputtaa root-oikeudet pois. Tämä on tietysti askel parempaan tietoturvaan, kun X:n kokoinen suuri möhkäle ei käytä enää järjestelmänlaajuisia oikeuksia.

Phoronix onkin nyt uutisoinut, kuinka Intel on kertonut Moblin 2.0:n käyttävän X:ää ilman root-oikeuksia. Moblinista tullee näin ensimmäinen jakeluversio, joka kokeilee uutta tyyliä. Itse testasin Moblinia viime kuussa, mutta ko. jakeluversiosta tulee lähes viikottain uusia beetajulkaisuja ja niitä voi kytätä täällä.

Kernel mode-setting -tekniikasta mainittakoon vielä, että sen toimiminen riippuu näytönohjaimesta. Intel on tällä hetkellä asiassa vahvoilla, sillä KMS-tuki on ajureissa valmis. Näin ollen Moblin-projekti voi hyvillä mielin turvautua uuteen tekniikkaan, sillä projektin kohderyhmänä ovat juurikin Intel-pohjaiset miniläppärit. AMD (entinen ATI) on hyvässä vauhdissa avoimen ajurin suhteen, sillä KMS-tuki taitaa olla valmis ainakin vanhemille näytönohjaimille ja uudemmille se on kovasti kehitteillä. NVIDIAn kanssa tilanne on sen sijaan valitettavasti heikompi, sillä avoin Nouveau-ajuri on ymmärtääkseni vielä kovin alkutekijöissään KMS-tuessa.

Ohessa vielä pari mielenkiintoista linkkiä luettavaksi:

• ubuntu-devel mailing list: ANN: Kernel Mode-Setting for Intel Graphics (Ubuntu siirtyy KMS:n käyttöön Karmicissa, postauksessa myös hyvä selitys KMS:stä)
• Phoronix: A Root-less X Server Nears Reality

Porukkaa oli saapunut paikalle muutamista yrityksistä, mutta mielellään olisi nähnyt enemmänkin mielenkiintoa. Tutustuttavana oli monenlaisia avoimen lähdekoodin sovelluksia eri alueilta, kuten sisällön- ja asiakkuudenhallintaa sekä toiminnanohjausjärjestelmiä.

Itse katselin aluksi laskutuksen puolelta PkLaskua ja Arkhimedestä (freewarea, ei avointa lähdekoodia, osaa tosin muutakin kuin laskutusta), vaikka en niitä niin tarvitsekaan. Sen jälkeen kokeilin mielenkiinnolla odottamaani Booker-kirjanpitosovellusta, joka vaikutti ihan pätevältä. Toiminnanohjausjärjestelmistä kokeilin Open ERP:tä sekä katselin vierestä Pupesoftin käyttöä. Sisällönhallintasovelluksista tutustuin minulle täysin uutena Movable Typeen, joka tosin ei näyttäisi olevan ainakaan kaikilta osin ilmainen (mutta käyttäähän sitä sentään Barack Obama, woohoo!). Valitettavasti Joomlaa tai Drupalia ei ollut testattavissa, mikä yllätti.

Yleisesti ottaen tarjolla oli asianmukaista, mukavaa jutustelua ja kahvit. Tilaisuuden loppupuolella koekäyttötilassa viriteltiin Openfire-palvelinta pikaviestintää varten, ja itse kokeilin vielä nopeasti KDE:n nelossarjalaista, GNOMEa kun olen aina käyttänyt. Tulipahan sekin nähtyä, kun valmiiksi oli laitettu

Seminaari järjestettiin auditoriossa ja yleisössä oli noin 25 henkilöä, allekirjoittanut mukaan lukien. Materiaaleina jaettiin TIKLI-projektin kansiot, esitteet, muistiinpanovälineet sekä COSS:n puolesta esityskalvot tulostettuina. Tilaisuuden avasi Saimaan ammattikorkeakoulun opettaja Pasi Tiihonen, minkä jälkeen ääneen pääsi Matti Saastamoinen COSS:lta. Esityksen alkupuolisko koostui seuraavista aihepiireistä:

• COSS:n toiminta
• mitä on avoin lähdekoodi (historia, tulevaisuus, käyttötavat, hyödyt, haasteet…)
• esimerkkejä avoimen lähdekoodin käytöstä.

Ensimmäisen puoliskon jälkeen vuorossa oli kahvitauko, minkä jälkeen puheenvuoron sai Paavo Eerola lappeenrantalaisesta Exanet Finland Oy:stä. Eerola kertoi avoimen lähdekoodin merkityksestä yrityksensä toiminnassa ja puhe oli mielenkiintoinen käytännönläheisyytensä ansiosta.

Loppujaksolla Saastamoinen kertoi vielä saatavilla olevista avoimen lähdekoodin ohjelmista seuraavien osa-alueiden mukaisesti: käyttöjärjestelmät, toimisto-ohjelmistot, www-selaimet, sähköposti, pikaviestintä, nettipuhelut, ryhmätyövälineet, sisällönhallinta, dokumentinhallinta, asiakkuudenhallinta, toiminnanohjaus, kuvankäsittely ja grafiikka, taitto ja julkaisu sekä laskutus ja kirjanpito.

Lisäksi puhuttiin yleisesti avoimen lähdekoodin ohjelmalähteistä, eli mm. VALO-CD:stä, Ubuntu tutuksi -wikistä sekä Enterprise Open Source Directory -palvelusta.

Seminaari oli mielestäni onnistunut. Saastamoisen ja Eerolan puheenvuorot olivat mielenkiintoisia ja tarjosivat minullekin uusia asioita. Ihmiset esittivät jonkin verran kysymyksiä ja vastaukset olivat vakuuttavia. Ymmärtääkseni koko seminaari kuvattiin talteen, joten video saattaa ilmestyä joskus näkyviin TIKLI-projektin sivuille.

Tilaisuutta varten oli etukäteen saanut tiedustella avoimen lähdekoodin ohjelmia halutuilta alueilta. Itse olen tietoinen mm. Ubuntu Suomen keskustelualueilla käydyistä keskusteluista koskien kirjanpito-ohjelmia ja olen hyvää sellaista itsekin kaivannut, joten pyysin etukäteen esitellä tällaisia sovelluksia. Valitettavasti esityksen aikana ei tullut esiin uusia kirjanpito-ohjelmia, vaikkakin laskutukseen liittyviä löytyi (PkLasku ja finLasku). Tutustumisen arvoinen kirjanpitosovellus lienee kuitenkin Python-pohjainen Booker, jonka huomasin myöskin Ubuntu Suomen keskustelualueilta.

Seminaari saa jatkoa tutustumistilaisuuden muodossa keskiviikkona 17. kesäkuuta klo 12-15, kun Saimaan ammattikorkeakoululla tietojärjestelmien koekäyttötilassa on mahdollista tutustua erilaisiin avoimen lähdekoodin sovelluksiin. Tutustuttavana on mm. käyttöjärjestelmiä, toimisto-ohjelmia, sisällönhallintaa, asiakkuudenhallintaa sekä toiminnanohjausta. Itsekin pyrin saapumaan paikalle palloilemaan ympäriinsä. Hyvällä tuurilla myös Booker-sovellus saattaa olla testattavissa kyseisessä tilaisuudessa.

Projektin tärkein osa-alue arkkitehtuurisesti on Moblin Core, joka on laitteisto- ja käyttötapariippumaton läjä ohjelmistokomponentteja sovellus- ja käyttöliittymäpalvelujen tuottamiseksi. Core-osan alla toimii Linux-kerneli yhdessä laitteistokohtaisten ajureiden kanssa, ja yläpuolella käyttöliittymä. Moblinin viralliselta sivustolta ladattavissa oleva Moblin v2.0 on kokonainen jakeluversio, jossa tulevat mukana kaikki mainitut osaset. Versio 2.0 lainaa ominaisuuksia useista muista jakeluista, ja pakettienhallintajärjestelmä on rpm-pohjainen. Tämän “virallisen” Moblin-jakelun lisäksi mm. Novell tarjoaa jo omaa openSUSE-versiotaan Moblinista ja Canonical on ilmoittanut tuovansa markkinoille Moblin-höystetyn Ubuntun.

Itse testasin Moblin v2.0:n beta-julkaisua, joka on päivätty 24. toukokuuta. Tällä hetkellä Moblinista on tarjolla tuoreempikin julkaisu, joka on päivätty 7. kesäkuuta. Niinpä tämän artikkelin kokemukset ovat varmaankin osittain vanhentuneita. Mutta ei välitetä siitä, asiaan.

Latasin Moblinin Live Imagen ja laitoin sen usb-tikulle Image Writeria käyttäen Moblinin dokumentaation mukaisesti. Koneen BIOS-asetuksista kävin laittamassa Boot Boosterin pois päältä, minkä jälkeen koneen käynnistyessä sain käynnistysvalikon esiin Esc-näppäimellä ja pystyin käynnistämään Moblinin usb-tikulta. Ihmetystä herätti se, että käyttis ei suostunut käynnistymään, kun tikku oli kiinni koneen oikeanpuolimmaisissa usb-paikoissa, mutta koneen vasemmassa reunassa olevista paikoista homma toimi ongelmitta.

No, lopulta Moblin lähti tulille ja nopeastihan se lähtikin. Moblin käynnistyy jopa tikulta ajettuna muutamissa sekunneissa, mikä on kieltämättä mukavaa. Kun työpöytä ilmestyi näkyviin, oli esillä ns. myzone-välilehti. Oheinen kuvakaappaus ei ole ensimmäiseltä käynnistyskerralta, mutta myzone on siis valittuna yläreunan välilehtipalkin vasemmanpuolimmaisesta painikkeesta:

Käyttöliittymä rakentuu niin, että kaiken alla on tyhjä taustakuva ja sen päälle tuodaan eri välilehtien sisällöt näkyviin. Välilehtipalkki löytyy ruudun yläreunasta ja se piiloutuu tarvittaessa. Ensimmäiseltä myzone-välilehdeltä löytyy kolme paneelia:

• vasemmalla kalenteriin merkityt tapahtumat ja tehtävät sekä käynnistimet lempiohjelmiin
• keskellä viimeksi avatut tiedostot ja www-sivut
• oikealla yhteisöpalvelujen sisältöä (Twitter, Last.fm)

Seuraavalta välilehdeltä pääsee käsiksi yhteisöpalvelujen asetuksiin, kuten antamaan Last.fm:n käyttäjätunnuksen. Kolmas välilehti esittelee ymmärtääkseni pikaviestinkaverit. Moblinissa pikaviestimenä on Empathy, jossa protokollina ovat Jabber, Salut, Google Talk ja IRC.

Neljäs välilehti on Internet-välilehti, jolla pääsee kirjoittamaan tekstikenttään haluamansa sivuston osoitteen ja avaamaan näin internetselaimen. Selain on Gecko-pohjainen (ts. kuten Mozilla Firefox), mutta ei vielä tarjoa mitään asetusmahdollisuuksia. Kun selaimeen on avannut useita välilehtiä, näkyvät ne Internet-välilehdellä seuraavasti:

Itse internetselain näyttää seuraavalta:

Kun selaimeen avaa uuden, tyhjän välilehden, esitetään sillä suosikkisivustot. Lisäksi kuvassa olen “pinnannut” oikeaan reunaan pari sivustoa ikään kuin kirjainmerkeiksi. Tämä tapahtuu osoiterivin oikean reunan neulapainikkeella.

Viides välilehti on mediaa varten, eli kokoaa yhteen koneelta löytyviä ääni-, video- ja kuvatiedostoja. Tämä osa-alue vaikutti hyvin keskeneräiseltä, joten siitä ei saanut paljoa irti.

Kuudes välilehti on leikepöytä, joka näyttää leikepöydälle kopioidut tavarat historiamuodossa. Jopa hakutoiminto on toteutettu.

Seitsemäntenä välilehtipalkista on valittavissa Applications, josta pääsee käsiksi asennettuihin sovelluksiin. Sovellukset näytetään kategorianäkymissä, joista kunkin voi piilottaa näkyvistä. Moblinissa oli kattava valikoima sovelluksia asennettuna, ja täältä pääsi käsiksi myös moniin asetuksiin.

Viimeinen varsinainen välilehti on Zones-välilehti. Kun Moblinissa käynnistää sovelluksen, esimerkiksi internetselaimen, sijoitetaan se johonkin “zoneen”. Zone vastaa oikeastaan perinteisistä jakeluversioista tuttua yhtä virtuaalista työpöytää ja sovelluksia voi näin jaella eri osastoihin. Alt+Tab-näppäinyhdistelmä vaihtelee zonejen ja sovelluksien välillä, kelaten kaikki lopulta läpi.

Siinäpä siis välilehdet, joilta Moblinin pääasialliset toiminnot löytyvät. Välilehtipalkin vasemmassa reunassa on lisäksi kellonaika sekä päivämäärä ja oikeassa reunassa virranhallinnan, äänentoiston ja verkkoyhteyksien hallinta. Tässä vielä kuvakaappaus verkkoyhteyksien hallinnasta, jossa olen juuri ottanut yhteyden omaan langattomaan kotiverkkooni. Oikeasta reunasta pystyy kätevästi kytkemään pois päältä yksittäisiä yhteyksiä tai vaikka kaikki kerralla.

Sellainen oli pintapuolinen raapaisu Mobliniin. Kovasti on yhteisöllisyyttä mukana, jota en henkilökohtaisesti aivan noin paljoa tarvitse. Mutta hienoja ideoita kyllä. Moblinista näkyy selvästi vielä beetatasoisuus ja korjattavaa löytyy useista paikoista.

Clutter-pohjainen käyttöliittymä on omaan makuun erittäin mukava ja toimii todella sulavasti. Käyttöliittymäelementtien suhteen itselle tuli mieleen toive pystyä muokkaamaan helposti välilehtipalkin sisältöä. Laitteiston osalta ainakin perustoiminnot vaikuttivat toimivan moitteitta, tärkeimpien joukossa tietenkin wlan-sovitin.

Moblin on erittäin mielenkiintoinen projekti ja odotan innolla mm. Ubuntun Moblin-toteutusta. Seuraavaksi voisin kuitenkin kokeilla Eee PC:ssä Ubuntu 9.04:n minimaalista asennusta ja sen päällä kevyttä LXDE-työpöytäympäristöä. Artikkelia luvassa sitten taas.

Toteutus on vielä varsin heppoinen ja oikeastaan pelkkä testi. Projektissa on hyödynnetty uutta Linux 2.6.30 -kerneliä ja mm. Compizia. YouTubesta löytyy ryhmän kuvaama video ikkunoiden pyörittelystä kahdella sormella (sama alla upotettuna).

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=DTeUbx_nnM4]

Seminaari saa jatkoa 17. kesäkuuta, kun samassa osoitteessa, kuitenkin tietojärjestelmien koekäyttötilassa, on mahdollisuus tutustua käytännössä vapaisiin ohjelmistoihin. Tarjolla on mm. vapaita käyttöjärjestelmiä, toimisto-ohjelmia ja toiminnanohjauksen ohjelmistoja. Ilmoittautumiset samaan tapaan Ovaskalle.

Lisätietoja molemmista tilaisuuksista löytyy pdf-muotoisesta kutsusta.

Itsekin aion mahdollisuuksien salliessa käväistä molemmissa tilaisuuksissa. Minut tunnistaa todennäköisesti mustasta Tux-paidasta, hihasta saa tulla aina nykäisemään jos uskaltaa. TIKLI-projekti on tosiaan pyörinyt entisen kouluni tiloissa vuodesta 2008 lähtien ja olen itse osallistunut muutamiin seminaareihin sekä työskennellyt tietojärjestelmien koekäyttötilassa. TIKLI-projektin tuottamaan digitaaliseen materiaaliin voi käydä tutustumassa Tietopalvelu-sivulla, tarjolla on mm. videokoosteita menneistä seminaareista.

Lappeenrannan paikallista väriä TIKLI-projektissa edustaa yhteistyökumppanina mm. suuren kansainvälisen menestyksen saavuttanut Severa Oyj. Tietojärjestelmien koekäyttötilassa voikin kokeilla mm. Severan omaa www-pohjaista toiminnanohjausjärjestelmää.

Viime perjantaina eli 29.5. valmistuin tietotekniikan insinööriksi Saimaan ammattikorkeakoulusta, suuntautuen ohjelmistotekniikkaan. Nyt täytyy vain päivittää TiteWiki ajan tasalle. Etusivun lopullinen malli on vielä hakusessa – pitäisi keksiä jotain, joka kertoo paljon wikin tarjonnasta, mutta toisaalta ilmaisee sitä, että opiskelu on jo päättynyt. Opinnäytetyöprosessi on myös täysin kuvaamatta, mutta siitä uskoisin saavani aikaiseksi mielenkiintoisen sivun jos toisenkin.

Viimeksi kerroin blogissani Ubuntu 9.04:n julkaisuaikataulusta. Kyseinen versio julkaistiin ajallaan ja olen sen nyt yhteen koneeseen asentanut. Vähintään yksi asennus olisi vielä edessä, ja ASUS Eee PC 901 -miniläppäriin olen hieman katsellut jopa lupaavaa Moblinia. Moblinin käyttöliittymää on esitellyt mm. Phoronix tässä artikkelissaan.

Kiitokset sinulle, tuntematon, joka olet pitänyt Vuzen käännöstä hengissä alkuvuonna! Minun täytyy nyt kesän mittaan katsoa oma tilanteeni, että ehdinkö jatkamaan käännöstyötä vai en. Aika näyttää.

Compizin parissa on tapahtunut menneinä kuukausina vaikka mitä ja henkilökohtaisesti olen lähinnä pihalla kuin lumiukko näistä tapahtumista. Vuoden 2008 lopulla juoni oli ilmeisesti kuitenkin se, että Compizin ja Compiz Fusionin rinnalle ilmestyivät compiz++- ja NOMAD-projektit, hieman erilaisina päämäärineen. Alkuvuodesta 2009 kaikki nämä neljä projektia yhtyivät kuitenkin jälleen yhdeksi projektiksi ja nykyisin on olemassa vain Compiz.

Palaillaan!

Itse en tähän oikein usko. Azureuksen kehittäjät tiedottivat alunperin Zudeo-nimestä vuoden 2006 lopulla kuvatakseen sillä Azureuksen kolmosversiota ja Zudeo-palvelua. Zudeo oli tällöin koko ajan koodinimi ja 5.4.2007 3.0.1.0-version myötä julkaistiin virallinen nimi Vuze. Muutos Zudeosta Vuzeksi tapahtui ilmeisesti sen takia, että Zudeo oli nimenä turhan lähellä jotain muuta tavaramerkkiä. Nyt kesällä 2008 tapahtui luopuminen julkaisuista Azureus-nimellä yksinkertaisuuden vuoksi, mutta Azureus pysyy edelleen pinnan alla ohjelman ytimen nimenä.

• Ubuntu.com: virallinen uutinen Desktop-version julkaisusta
• Ubuntu Suomi: Ubuntu 8.10 julkaistu
• Ubuntu Suomi: Ubuntu 8.10 uudet ominaisuudet

Jospa itse kuitenkin ehtisin asentamaan Ibexin piakkoin – käytän nimittäin edelleen 7.10-versiota (Gutsy Gibbon), kun en ehtinyt ollenkaan 8.04-version mukaan.

Kolme merkittävää uudistusta käyttöliittymässä:

• haun voi käynnistää myös klikkaamalla suurennuslasia, ei pelkästään painamalla Enter-painiketta
• jos My Librarysta poistaa siirron, ei ladattuja tiedostoja poisteta enää oletuksena kiintolevyltä
• uusi View-valikko, josta voi näyttää ja piilottaa sivupalkin sekä työkalupalkin kuvakkeiden tekstiselitteet

Pinnan alla muutoksia ja korjauksia on tullut enemmänkin, mm. syötteiden hallintaan on kohdistunut paljon parannuksia. Kaikki muutokset voi tarkastaa muutoslokista, hieman tarinaa löytyy kehittäjien blogista ja 4.0.0.2-versio on ladattavissa täältä. Myös Vuze itse näyttäisi jo lataavan päivityksen asennettavaksi.

4.0-version mainostetaan vastaavan käyttäjien huutoon, eli palautetta on luettu ja toimittu sen mukaisesti. Ensinnäkin käyttöliittymä on pistetty täysin uusiksi. Uusi Vuze näyttää seuraavalta ensikäynnistymisensä jälkeen:

Klikkaa isommaksi

Käyttäjää tervehtii Getting Started -ikkuna. Samalla voidaan huomata käyttöliittymän uudistuminen kauttaaltaan: ylhäällä on työkalupalkki ja vasemmalla sivupalkki, jonka kautta pääsee käsiksi eri toimintoihin. Vinkki: sivupalkin voi piilottaa ja näyttää uudelleen F7-painikkeella.

My Library näyttää kaikki siirrot ja ne ovat vielä jaettavissa parhaillaan ladattaviin (Downloading) sekä valmistuneisiin, mutta katsomattomiin (Unwatched). Kirjastonäkymän kautta pääsee käsiksi myös Azureus 2.x -sarjan tyyliseen Siirrot-näkymään, jossa ikkuna on jaettu vaakasuuntaisesti kahtia – ylhäältä löytyvät ladattavat tiedostot ja alhaalta lähetettävät, ja siirtoja pystyy hallitsemaan hiiren kakkosnapin klikkauksen takaa (mm. tarkempien tietojen tarkastelu).

Vuze HD Network avaa aiemmistakin Vuze-versioista tutun Vuze-sivuston sisällön selattavaksi.

Notifications esittää käyttäjälle ilmoituksia, joita näyttäisi tällä hetkellä tulevan ainakin Vuzen kehittäjien blogista. Täytyy huomata, että vanhat Edistymisraportit ovat kuitenkin edelleen avattavissa näkyviin tilariviltä.

Subscriptions sisältää syötteet, jotka käyttäjä on tilannut. Käytännössä toiminto siis seuraa haluttuja sivustoja uuden ladattavan sisällön varalta. Syötteitä voi lisätä Vuze-sivuston lisäksi myös ulkopuolisilta sivustoilta.

Vasemman alakulman Friends-toiminto näyttää ystävät, ts. valitun joukon muita Vuze-käyttäjiä. Ystävien välillä voi helposti jakaa tiedostoja. Toiminnon käyttäminen vaatii rekisteröitymistä ja sisäänkirjautumista Vuze-palveluun.

Yläreunan työkalupalkista löytyvät sisäänkirjautuminen, haku, painikkeet siirtojen hallitsemiseksi sekä näkymän vaihtaminen. Hiiren kakkosnapin takaa voi piilottaa kuvakkeiden tekstit.

Uudistettu haku on eräs 4.0-version merkittävistä mullistuksista. Alla kuvakaappaus hakutuloksista, kun olen tehnyt haun hakusanalla “trailer”:

Klikkaa isommaksi

Oletuksena näytetään hakutulokset vain Vuze-sivuston sisällöstä, mutta ensimmäisellä hakukerralla Vuze kysyy, halutaanko etsiä myös muista lähteistä. Tarjolla ovat lisäksi Btjunkie, Jamendo, Mininova, Dailymotion ja YouTube, ja käyttäjä voi myös lisätä itse uusia lähteitä ns. custom templates -tiedostojen avulla.

Hakutulosten määrä näkyy oikean reunan palkissa ylimmäisenä ja sen alta löytyvillä avainsanoilla voidaan edelleen suodattaa tulosjoukkoa. Seuraavana ovat vuorossa hakusivustot ja niiden hallinta. Kätevä ominaisuus on myös hakutulosten suodattaminen tiedostokoon mukaan. Tarjolla on kaksi “liukukytkintä”, joiden avulla tiedostokoko voidaan asettaa. Kuvakaappauksen esimerkkitilanteessa näytetään vain sellaiset hakutulokset, joiden tiedostokoko on väliltä 15,3 Mt ja 101,3 Mt. Aivan viimeisenä on vielä kategorian valinta, eli näytetäänkö esimerkiksi vain video- tai musiikkitiedostot.

Mielestäni uudistunut käyttöliittymä on onnistunut. Se yhdistelee mukavasti edistyneen käyttäjän toimintoja helppokäyttöisyyteen ja toimii pikaisella testauksella hyvin. Huomautettakoon, että käyttäjä voi edelleen valita asetuksista käyttöliittymäksi vanhan Azureus 2.x -sarjan tyylin, jolloin uudesta ulkoasusta ei ole jäljellä murustakaan. Käyttöliittymän vaihtajasta on kuitenkin poistettu Vuze Advanced -vaihtoehto: tarjolla ovat vain Vuze ja perinteinen.

Vuze ei 4.0-sarjan myötä enää tue Sunin Java 1.4 -versiota, joten sen käyttäjiä pyydetään päivittämään Java uudempaan versioon. Lisätietoja wikistä.

Suomennoksen tilasta mainittakoon sen verran, että se on… puutteellinen. Kuten sivustoltakin on voinut huomata, en ole ehtinyt päivittämään käännöstä pitkään aikaan. Aloitin käännöstyöt jälleen pari viikkoa sitten, mutta kiinnikirittävää on paljon. Ei Vuze suomenkielisenä kovin pahalta näytä, pahimmat puutteet ovat muutamissa kokonaisissa uusissa toiminnoissa sekä esimerkiksi vasemman reunan palkin päätoimintojen otsikoissa.

Tästä lähtien kirjoitan Vuzeen liittyvät artikkelit Vuze-aiheen alle. Vanhoihin Azureus- ja Azureuksen käännökset -alueisiin ei siis enää tule artikkeleita, joten jos tilaat aihekohtaista RSS-syötettä, kannattaa se päivittää. Vuze-aiheen RSS-syöte: http://vainikka.fi/aihe/vuze/feed/.

• Lataa Vuze 4.0
• Kaikki muutokset

Ai niin, logokin on uudistunut:

Viime torstaina, 18.9.2008, sain sitten hyppysiini tuon pitkään odotetun ASUS Eee PC 901 -mallin. Alkuvuoden mittaan olin tarinoinut vaikka minkälaisista malleista, mutta lopulta valinta kohdistui tuohon – vielä sopivan pieni, hyvä akkukesto, 700-sarjaa suurempi näyttö ja enemmän tallennustilaa, kaiken kaikkiaan erittäin napakka paketti. Kerrataan vielä speksit päällisin puolin:

• 8,9″ näyttö, 1024×600-tarkkuus
• 20 Gt tallennustilaa SSD-tekniikalla (jaettu kahteen osaan: 4 Gt nopeaa levyä ja 16 Gt hieman hitaampaa)
• 1,6 GHz:n Intel Atom -suoritin
• 1 Gt DDR2-muistia
• Intel GMA 950 -näytönohjainpiiri
• 6-kennoinen akku, 4,2 – 7,8 tunnin käyttöaika (“normaalikäytössä” noin 5 tuntia)
• 1,3 megapikselin kamera
• painoa 1,1 kg
• verkkoyhteydet langallisesti ja langattomasti
• Bluetooth
• käyttöjärjestelmänä Xandros Linux kustomoituna (tai vaihtoehtoisesti Windows XP Home Edition)
• hinta: 399 €

Olin jättänyt ennakkotilauksen Tietoasemalle 29.8.2008 ja määritellyt toimitustavaksi noudon Lappeenrannan liikkeestä. Linux-mallien toimitus viivästyi lopulta useilla viikolla, enkä pitänyt saapumista varmana viime viikollakaan ennakkotiedoista huolimatta. Viime viikon alussa keskustelupalstoilta alkoi kuitenkin kuulua, kuinka mallia oli jo saanut muutamista kotimaisista liikkeistä. Torstaina päätin sitten käydä paikallisessa Tietoasemassa ja, kappas vain, siellähän se makasi varastossa. Eivät vain olleet ehtineet vielä ilmoittaa saapumisesta, sillä laitteita oli tullut viisi kappaletta vasta saman päivän aamuna. Onneksi olin siis oma-aloitteinen – “Eeppi” lähti samantien mukaan hintaan 399 €.

Nyt muutamia päiviä käyttäneenä täytyy ehdottomasti kehua laitetta – mahtava pikkuvempele! Erittäin mukava kantaa mukana (yllätys) ja niin kätevä käyttää. Käynnistyy todella nopeasti ainakin tällä oletuskäyttiksellä eli Xandros Linuxilla ja 1024×600-resoluutioinen näyttö riittää oikein mukavasti nettisivujenkin selaamiseen. Hiirenä toimivaan kosketuslevyyn tottui nopeasti (erittäin hyvä sekin) ja näppäimistöön hiljalleen – kymmensormijärjestelmä taipuu jo pääasiassa, mutta etenkin ä-kirjain tuottaa ongelmia, se kun on niin pieni ja lähellä Enter-näppäintä. Ja niin hiljainen, aah.

ASUS Eee PC 901 ja vieressä paketin mukana tullut pussukka sille

Uuden Ubuntun aion kuitenkin ihastussyistä lykätä sisään, kunhan se ilmestyy ensi kuukauden lopulla. Siihen asti meinasin mennä Xandrosilla, joka kieltämättä näin kustomoituna vaikuttaa erittäin hyvältä peruskäyttäjälle. Kaikki tarpeelliset toiminnot saa käyntiin isoilla, graafisilla painikkeilla ja on mielestäni helppokäyttöinen.

Näytöllä näkyy kustomoidun Xandros Linuxin helppokäyttöliittymän painikkeita

Olen käyttänyt konetta pitkälti niin, että päivisin se on käyttämättömänä nukkumassa kansi suljettuna ja öisin sitten täysin sammuksissa. Tällä tavoin akku tuntuu kestävän oikein mukavasti.

Ostosta en ole katunut vielä hetkeäkään, päinvastoin. Erinomainen kapine ja samalla ensimmäinen kannettava tietokoneeni. Ja oi kyllä, nimenomaan kannettava

901

• 8,9″ näyttö, 1024×600-resoluutio
• 1,6 GHz:n Intel Atom -suoritin
• SSD-tallennustila: 20 Gt Linux/12 Gt Windows XP
• Wi-Fi: 802.11n
• Bluetooth
• WiMAX valinnaisena
• akkukesto 4,2-7,8 h
• uudistunut ulkoasu
• julkaisu tiputtaa todennäköisesti 700-sarjan mallien hintoja
• hinta: arviolta 600-650 dollaria

1000 ja 1000H

• 10″ näyttö, resoluutiosta ei tietoa?
• 1,6 GHz:n Intel Atom -suoritin
• keskusmuisti: 2 Gt DDR2
• tallennustila: 1000-mallissa 40 Gt:n SSD (Linux), 1000H-mallissa 80 Gt:n HDD (Windows XP Home Edition)
• Wi-Fi: 802.11n
• Bluetooth
• WiMAX valinnaisena
• akkukesto 4,2-7,8 h
• suurempi koko ja enemmän painoa
• huomattavasti suurempi näppäimistö (92-prosenttisesti perinteinen kannettavien näppis)
• ASUS tarjoaa jokaista 1000-sarjan mallia kohti ilman lisämaksua 20 Gt verkkotallennustilaa tiedostoille, jonne voi siirtää vaikkapa varmuuskopioita
• hinta: arviolta yli 700 dollaria

• 6.5.2007: Digiboksihankintoja – Philips DTR7005
• 4.7.2007: Philips DTR7005 hintaan 299 euroa!

Lukaisin juuri äsken tuoreen Anttilan mainoksen ja siinä kyseisellä laitteella on nyt hintaa enää 199 euroa. On muuten toiminut vieläkin vanhemmillani erinomaisesti kovalla käytöllä, joten suosittelen, edelleen.

No, ehkä pääsen hiljalleen taas tahtiin. Azureuksen käännöstyö laahaa pahasti jäljessä, TiteWiki on kolmannen opintovuoden loppuajan osalta päivittämättä ja uusi Ubuntukin tuli aikoja sitten, mutta en ole ehtinyt vielä päivittää. Joka tapauksessa, hengissä siis ollaan, mutta tekemistä riittää.

Itse olen kokeillut Hardy Heronia vain pikaisesti live-CD:n avulla tyttöystäväni kannettavassa sekä vanhemmassa pöytäkoneessa ja tulenkin todennäköisesti siirtymään suoraan Hardyyn ilman sen kummempia testailuja.

Muropaketti kertoo puolestaan, että ASUS tuo nykyisen 700-sarjan mallit Pohjoismaihin kesäkuun aikana. Herkkukannettava saadaan siis vihdoin Suomeenkin, valitettavan myöhään kuitenkin. Kuten arvata voi, uusia 900-malleja tuskin nähdään vähään aikaan myynnissä näillä main…

Muutosten jälkeen kaikki vaikutti pääasiassa toimivan normaalisti, mutta olin havaitsevinani www-sivujen aukeamisessa pientä viivettä. Lisäksi Pidginin kanssa alkoi ilmetä sellaista, että omat viestini eivät aina menneet perille vastapuolelle eivätkä toisen viestit saapuneet minulle. Päättelin, että asia saattaisi liittyä käytettäviin nimipalvelimiin. Aiemmin olin määrittänyt Internet-palveluntarjoajani nimipalvelinosoitteet suoraan koneille, mutta nyt liikenne kiersi niin, että koneille tuli DHCP:n avulla automaattisesti nimipalvelimen osoitteeksi adsl-modeemin osoite, joka ohjaa pyynnöt edelleen ISP:n palvelimille.

Pidin DHCP:n käytössä, mutta määritin koneelle “suorat” nimipalvelimien osoitteet. Www-sivujen latausongelmat ja Pidginin katkomiset hävisivät samantien, joten vika oli löytynyt. Nyt piti siis vain säilyttää nimipalvelimien osoitteet koneella, vaikka muuten DHCP:tä käyttäisinkin.

Helpommin sanottu kuin tehty. Ubuntussa nimipalvelimien osoitteet tallentuvat /etc/resolv.conf-tiedostoon, mutta DHCP:tä käytettäessä tämä kirjoitetaan aina yli, kun DHCP-palvelin palauttaa tiedot asiakaskoneelle – jopa silloin, kun tiedostosta on poistettu kirjoitusoikeudet. Omia nimipalvelimia ei siis saanut lisättyä suoraan tähän tiedostoon.

Pienen googlailun jälkeen löytyi tämä viesti Ubuntun keskustelualueilta. Kokeilin kolmatta vaihtoehtoa, eli poistin /etc/dhcp3/dhclient.conf-tiedostosta seuraavan rivin kommenteista (risuaita pois rivin edestä)…

#prepend domain-name-servers 127.0.0.1;

…ja korvasin 127.0.0.1-osoitteen omilla nimipalvelinosoitteillani (erotellaan pilkuilla). Muutosten tallennus ja “verkon” uudelleenkäynnistys (sudo /etc/init.d/networking restart), jonka jälkeen valitut nimipalvelinosoitteet lisättiin automaattisesti /etc/resolv.conf-tiedoston alkuun. Ongelma ratkaistu.

compiz mailing list: [ANNOUNCE] compiz-0.7.4

Fusionin puolelta mainittakoon, että Expo-lisäosa sai uuden toimintatilan nimeltä Curve, joka esittää työtilat… öh… kaarevassa muodossa. Extra-lisäosien pakettiin tuli uusi lisäosa nimeltä bicubic, joka parantaa skaalattujen tekstuurien kuvanlaatua. Lisäksi CompizConfig Settings Manager koki esimerkiksi tarkennetun haun koodin uudelleenkirjoituksen ja loppukäyttäjille tarkoitettu kaveri, simple-ccsm, otti nyt mutkaan Expo- ja Mag-lisäosat.

Compiz Fusion Developer List: Compiz Fusion 0.7.4 released!

• Vuze: uutena ominaisuutena työkalu, jolla voi säätää julkaistavaan kohteeseen liitettävää pikkukuvaa (mm. koko)
• merkittävänä uudistuksena julkiset ja yksityiset avaimet (Asetukset | Suojaus)
• aloitusruutuun tietoja lisäosien graafisten käyttöliittymien alustamisesta
• Tilastot-toiminnon Siirtonopeudet-näkymään lisätty käyrä verkkoliikenteestä syntyvälle yleisrasitteelle (engl. overhead)
• torrent-tiedoston tarkempia tietoja tarkasteltaessa Tiedostot-näkymään lisätty Nimi-sarakkeen hiiren kakkosnapin valikon taakse “Nopea uudelleennimeäminen”-toiminto

Nykyisten Eee PC -koneiden toimitukset ovat kärsineet huonosta akkujen markkinatilanteesta, siis puutteesta. Tilannetta pahensi entisestään akkuja valmistavan LG Chemin tehtaalla aiemmin tässä kuussa tapahtunut tulipalo, mutta ASUS osaa arvioida, että akkujen toimitukset saataisiin jälleen kuntoon tämän vuoden toisen neljänneksen kuluessa.

• SSD-tallennustila nousee joko 12 tai 20 gigatavuun
• SSD-piirien rinnalle tuodaan mahdollisesti valinnaiseksi perinteinen kiintolevy
• nykyinen Intel Celeron-M ULV 353 -suoritin korvaantuu Intelin upouudella, vähävirtaisella Atom-suorittimella (Diamondville, lisää tarinaa vaikkapa Muropaketista)
• HSDPA-mokkula tulossa
• lukuisia uusia värivaihtoehtoja
• akun latausaika tulee tippumaan uuden laturin myötä ja “one-day computing” on tavoitteena, eli yli kahdeksan tunnin käyttöaika akulla

Mielenkiintoista, mielenkiintoista. Erittäin hyvä haastattelu on luettavissa kokonaan täällä.

Compizin puolella merkittävin uudistus liittyy istuntojen hallintaan. Nyt yksittäiset lisäosat voivat tallentaa helposti istunnon tilan ja palauttaa sen tarvittaessa. Tämän lisäksi mukana on käännöspäivityksiä ja ohjelmavirhekorjauksia. Virallinen tiedote ja latauslinkki Compizin postituslistalta.

Compiz Fusioniin on tullut mukavia päivityksiä. Ensinnäkin uusia lisäosia on syntynyt suuri määrä, mm. mag, joka luo hiiren osoittimen alle suurennuslasin, 3d (vanha tuttu, Beryl-aikainen 3D-näkymä ikkunoihin kuution tahkoilla), loginout, joka tuo mukanaan sisään- ja uloskirjautumisen tehosteet sekä maximumize, joka asettaa valitun ikkunan koon niin suureksi kuin vapaa työpöytätila mahdollistaa. CompizConfig Settings Manager (ccsm) on kokenut pieniä päivityksiä ja korjauksia, mutta suuri uudistus on kuitenkin loppukäyttäjille tarkoitettu asetustenhallintatyökalu, simple-ccsm. Virallinen tiedote ja latauslinkki Compiz Fusionin postituslistalta.

Lyhyt googletus hakusanoilla “nautilus overburn” tuotti heti tulosta: hakeudutaan gconf-editorilla /apps/nautilus-cd-burner-hakemistoon ja rastitaan kohta “overburn”. Tämän jälkeen CD/DVD Creatorin uudelleenkäynnistys ja ylipoltto on mahdollista.

Pikavinkki dokumentoitu – check.

Uusien ominaisuuksien, muutosten ja ohjelmavirhekorjausten lista on tällä kertaa melko pitkä. Se kannattaa lukaista läpi virallisesta uutisesta. Suomenkielinen käännös on täysin ajan tasalla, ei puutteita sen suhteen.

Versio 3.0.5.0 on ladattavissa SourceForge.netistä ja Azureus näytti myös itse tarjoavan jo päivitystä asennettavaksi automaattisten päivitysten kautta.

• 8,9-tuuman näyttö 1024×600-tarkkuudella
• 1 Gt keskusmuistia
• flash-muistia enimmillään 12 Gt
• suurempi touchpad
• fyysisiltä mitoiltaan vain hieman edeltäjäänsä isompi (hyvä kuvavertailu)
• julkaisu vuoden 2008 puolivälissä
• hinta: 399 euroa

Lähde: DailyTech: ASUS Shows Off 8.9″ Eee PC 900